Ihminen avaruudessa

Avaruusasemien historia

Ensimmäinen neuvostoliittolainen avaruusasema laukaistiin vuonna 1971, jolloin alkoi kaikkiaan seitsemän ensimmäisen polven avaruusaseman sarja. Asemista tosin vain neljä kykeni vastaanottamaan miehistön ja lennot vaativat myös kolmen kosmonautin hengen, kun Saljut 1:llä kolme viikkoa oleskelleen miehistön Sojuz-kapselista paluumatkalla karkasi happi.

Toisen sukupolven asemat Saljut 6 ja 7 olivat avaruudessa vuodesta 1977 vuoteen 1982 ja vuodesta 1982 vuoteen 1986. Asemissa oli kaksi telakointiporttia, mikä mahdollisti aseman varastojen täydennyksen miehittämättömällä Progress huoltoaluksella ja vierailumiehistöjen käynnin samalla, kun pitkäaikainen miehistö oleskeli asemalla.

Saljut 7:llä pisimpään viipynyt miehistö oli asemalla 237 päivää. Asema ei ollut enää vuoden 1986 jälkeen miehitettynä.

Avaruusasemien kolmas sukupolvi, Mir, oli ensimmäinen varsinaisesti pysyvästi miehitetty avaruusasema. Se laukaistiin avaruuteen vuonna 1986 ja ohjattiin 22.3.2001 työnsä päättäneenä tuhoutumaan Tyyneen valtamereen. Mirin ydin muistutti Saljut 7:ää, mutta siinä oli peräti kuusi telakointiporttia. Runsaiden telakointimahdollisuuksien ansiosta Miriä laajennettiin lisämoduuleilla, joista miehistöt saivat lisäelintilaa ja joissa voitiin tehdä lukuisia tieteellisiä kokeita. Pisimpään Mirillä oleskeli Valeri Polyakov, joka oli asemalla yhtäjaksoisesti 438 päivää.

Amerikkalainen avaruusasema Skylab laukaistiin vuonna 1973. Asemalla kävi kolme miehistöä, joista pisimpään ollut viipyi 84 päivää. Asema tuhoutui palatessaan ilmakehään vuonna 1979, kun suunnitelmat aseman radan korottamiseksi ja aseman käyttöiän jatkamiseksi eivät toteutuneet.

 

Kansainvälisen avaruusaseman historia

Kansainvälisen avaruusaseman historia alkoi vuodesta 1984, jolloin Yhdysvallat virallisesti käynnisti avaruusasema Freedomin suunnittelun. 1993 NASA kustannusleikkauksissa kehitti kolme vaihtoehtosuunnitelmaa, joista ensimmäinen, Alpha, valittiin uudeksi kansainväliseksi avaruusasemasuunnitelmaksi. Vuodesta 1992 alkaen Yhdysvallat ja Venäjä ryhtyivät kehittämään avaruusasemayhteistyötään. Syntyi sopimus, joka sisälsi amerikkalaisten astronauttien oleskelua Mir-asemalla ja Venäläisten osallistuminen Kansainvälisen avaruusaseman rakentamiseen. Alpha-mallia muutettiin vielä kerran siten, että asemaan lisättiin venäläisiä osia ja lopputuloksena syntyi nykyinen Kansainvälinen avaruusasema ISS (International Space Station).

Asemayhteistyössä on mukana Yhdysvallat, Kanada, Italia, Belgia, Hollanti, Tanska, Norja, Ranska, Espanja, Saksa, Ruotsi, Sveitsi, Japani, Brasilia ja Venäjä.

Aseman ensimmäinen moduuli laukaistiin avaruuteen lokakuussa 1998 venäläisellä Proton raketilla ja ensimmäinen pysyvä miehistö vuoden 2000 lopulla. Aseman rakentaminen jatkunee vuoteen 2010.

 

 

- - - - - -
Päivitetty: 6.11.2005