Ihminen avaruudessa

Miehitettyjen avaruuslentojen vakavat onnettomuudet

Miehitetty avaruuslento on aina vaikea ja vaarallinen. Kiertoradalle pääseminen vaatii tehokkaita moottoreita ja paljon polttoainetta, mikä on räjähdysherkkä ja vaarallinen yhdistelmä. Avaruudessa ihmiselle on luotava teknisin keinoin olosuhteet, joissa elämä voi jatkua, sillä avaruudessa ei ole happea hengitettäväksi ja lämpötilavaihtelut ovat suuret. Lopulta jälleen maan pinnalle palattaessa kaikki liike-energia, joka nousun aikana hankittiin, on saatava poistettua ja tämän seurauksena avaruusaluksen ulkokuori on valtavan kuumuuden kohteena.

Niinpä avaruuslennot eivät aina ole onnistuneet suunnitelmien mukaan, eikä ihmishenkien menetyksiltäkään ole vältytty.

27.1.1967 Apollo 1 (AS-204) - USA

Ensimmäisen miehitetyn Apollo-lennon, AS-204, valmisteluun liittyvässä laukaisualustalla tehdyssä testissä syttyi komentomoduulissa tulipalo, joka vaati harjoitukseen osallistuneen miehistön hengen. Surmansa saivat Virgil I. Grissom, Edward H. White ja Roger B. Chaffee. AS-204 nimettiin myöhemmin Apollo 1 -lennoksi surmansa saaneiden astronauttien kunniaksi.

24.4.1967 Sojuz 1 - Neuvostoliitto

Ensimmäisen miehitetyn Sojuz-aluksen ongelmat alkoivat heti kiertoradalla. Toinen aurinkopaneeli ei auennut ja aluksen ohjailussa oli vaikeuksia. Lento keskeytettiin, mutta paluun aikana kapselin päävarjo ei toiminut ja varavarjo sotkeutui apuvarjon köysiin. Alus murskautui maanpintaan ja kosmonautti Vladimir Komarov sai surmansa.

29.6.1971 Sojuz 11 - Neuvostoliitto

Sojuz 11 kuljetti miehistön Saljut 1 -avaruusasemalle yli kolmen viikon oleskelua varten. Paluumatkalla kaikki Sojuz-aluksen huoltomoduulin irrotukseen käytettävät räjähtävät pultit laukesivat samanaikaisesti, sen sijaan, että olisivat lauenneet peräkkäin. Suunniteltua rajumpi operaatio irrotti 1 mm paksuisen paineentasausventtiilin, jonka oli tarkoitus avautua vasta matalalla laskun aikana. Kapselin ilma purkautui avaruuteen puolessa minuutissa, miehistö menetti nopeasti tajuntansa ja kuoli. Kapseli laskeutui automaattiohjauksessa maahan.

Surmansa saivat Georgi Dobrovolski, Vladislav Volkov ja Viktor Patseyev.

28.1.1986 Challenger - USA

Avaruussukkula Challengerin lähdössä oikeanpuoleisen apuraketin kahden segmentin välinen tiiviste petti ja aiheutti rakenteellisia vaurioita, jotka johtivat lisäpolttoainesäiliön räjähtämiseen ja sukkulan tuhoutumiseen aerodynaamisten voimien seurauksena 73 sekuntia lähdön jälkeen. Onnettomuudessa sai surmansa Francis Scobee, Michael Smith, Ellison Onizuka, Judith Resnik, Ronald McNair, Gregory Jarvis ja Christa McAuliffe.

1.2.2003 Columbia - USA

Avaruussukkula Columbia tuhoutui ollessaan palaamassa maahan 16-päiväiseltä tutkimuslennolta. Sukkulan siiven vaurioitunut lämpöeristys päästi kitkan vaikutuksesta kuumentuneen ilman tunkeutumaan siiven sisärakenteisiin ja johti vaurioihin, jotka aiheuttivat sukkulan hallinnan menetyksen ja tuhoutumisen 60 kilometrin korkeudessa. Onnettomuudessa saivat surmansa Rick D. Husband, William C. McCool, David M. Brown, Kalpana Chawla, Michael P. Anderson, Laurel B. Clark ja Ilan Ramon. Ramon oli Israelilainen astronautti.

 

- - - - - -
Julkaistu: 16.10.2003