Ihminen avaruudessa

ATV - eurooppalainen rahtialus

Euroopan avaruusjärjestö, ESA, on yksi Yhdysvaltain kumppani Kansainvälisen avaruusaseman (ISS) rakentamisessa ja käyttämisessä. Eurooppalaiset astronautit ovat lentäneet asemalle, eurooppalainen Columbus-moduuli liitettiin osaksi aseman pysyvää rakennetta helmikuussa 2008.

Yksi merkittävä osa ESA:n osallistumista on miehittämätön, automaattinen rahtialus, Automated Transfer Vehicle (ATV), joka voi viedä asemalle ruokaa, vettä, polttoainetta ja muita tarvikkeita jopa 7 400 kiloa.


ATV lähestyy taiteilijan kuvassa ISS:ää. Kuva: ESA

ESA päätti ATV:n rakentamisesta 1995 ja kehitystyö käynnistyi 1998 ESA:n johtamana ja Astrium Space Transportation -yhtiön toimiessa pääurakoitsijana kymmenen maan yli 30 yrityksen yhteistyöhankkeessa. Ensimmäinen ATV, Jules Verneksi nimettynä, laukaistiin avaruuteen Ariane 5 -raketilla maaliskuun 9. päivänä 2008.

ATV on kertakäyttöinen rahtialus. Kansainväliseen avaruusasemaan telakoitumisen jälkeen se pysyy useita kuukausia kiinnittyneenä asemaan. Miehistö purkaa aluksen sisältä rahtia ja aluksen säiliöistä voidaan siirtää asemalle polttoainetta, vettä, happea ja ilmaa. Aluksen moottoreita voidaan käyttää aseman radan korottamiseen ja lopulta ATV täytetään aseman jätteillä ja hävitettäväksi tarkoitetuilla tarvikkeilla. Kun alus irrotetaan asemasta, se ohjataan jätelasteineen tuhoutumaan Maan ilmakehään Tyynen valtameren yläpuolella.

Kansainvälisen avaruusaseman tarviketäydennyksiin on käytetty amerikkalaista mihitettyä avaruussukkulaa ja venäläistä miehittämätöntä Progress-alusta. ATV on miehittämättömänä saman kaltainen, kuin venäläinen Progress, mutta kumppaniaan huomattavasti suurempi.

ATV on 10 metriä pitkä, halkaisijaltaan 4,5 metrinen sylinteri. Sen sisällä 45 kuutiometriä paineistettua rahtitilaa. Ensimmäinen ATV painoi laukaisuhetkellä 19 357 kiloa ja oli Arianne 5 -kantoraketin painavin koskaan avaruuteen kuljettama lasti.

ATV:n nimessäkin oleva viittaus automaattisuuteen tarkoittaa sitä, että rahtialukseen on rakennettu useita suunnistusjärjestelmiä ja tietokoneohjelmisto, joiden avulla alus pystyy omatoimisesti huolehtimaan kaikista lennon vaiheista avaruusaseman lähestymisestä telakoitumiseen asti. ATV:tä ei ohjata kauko-ohjaimin, mutta sen lennon vaiheita voidaan hallita niin, että se ei etene seuraavaan askeleeseen ilman lupaa tai se voidaan käskeä peruuttamaan epäonnistuneesta tilanteesta pois.

Erityisesti, kun ATV lähestyy Kansainvälistä avaruusasemaa, voi aseman miehistö käskeä aluksen keskeyttämään lähestymisen tai perääntymään aseman läheisyydestä pois. Mutta miehistö ei voi ohjata käsiohjauksella alusta telakoitumiseen, toisin kuin venäläisen Progress-aluksen, joka on automaattisen telakoinnin lisäksi täysin kauko-ohjattavissa aseman sisältä.

Kun amerikkalaisten avaruussukkula nykyisen suunnitelmansa mukaan lopettaa lennot vuonna 2010, on ATV tärkeä huoltoyhteys asemalle. Yhdessä venäläisen Progress ja myöhemmin ensilentonsa tekevän japanilaisen H-II Transfer Vehicle (HTV) -aluksen kanssa ATV huolehtii aseman tarviketäydennyksistä. Miehistön vaihtoihin on käytettävissä vain venäläinen Sojuz-alus, kunnes amerikkalaiset saavat Orion-aluksensa ja sen avaruuteen kuljettavan Ares-raketin käyttövalmiiksi mahdollisesti vuoden 2014 paikkeilla.

Ensimmäisen Jules Verne -aluksen lisäksi ESA on jo tilannut neljä ATV-alusta lisää ja suunnitelmissa on ainakin seitsemän ATV-aluksen käyttö aseman täydennyslentoihin.

 

Artikkeliin liittyvä linkki muualle verkkoon:

ATV Euroopan avaruusjärjestön sivuilla (englanniksi).

 

- - - - - -
Julkaistu: 9.3.2008