06.12.2003 Yhdysvaltain uusi avaruusohjelma

Keväästä asti Yhdysvaltain hallintokoneisto on työskennellyt laatiakseen uuden linjauksen amerikkalaiselle avaruusohjelmalle.

Vaikka Columbia-avaruussukkulan tuhoon ja seitsemän astronautin kuolemaan johtaneella onnettomuudella, helmikuun 1. päivänä 2003, on oma vaikutuksensa Yhdysvaltain avaruusohjelman kehitykseen, ei meneillään oleva linjauksen suunnittelu liity pelkästään siihen. Yhdysvaltain avaruushallinnon, NASA:n, tehtävän ja tavoitteiden määritteleminen on tullut vuosien kuluessa päättäjien mielessä välttämättömäksi, sillä suuret sukkula- ja avaruusasemahankkeet sekä niiden jatkoksi halutut ohjelmat ovat taloudellisesti suuria yrityksiä, joille on oltava selkeät tavoitteet. Historian arvioitavaksi jäänee mikä vaikutus amerikkalaisten suunnitelmiin on Kiinan nousulla avaruuslentoihin pystyvien kansakuntien joukkoon lokakuisella miehitetyllä Shenzhou 5 -lennollaan ja Kiinan kunnianhimoisella suunnitelmalla rakentaa oma avaruusasema ja kenties jopa lähettää ihminen kuuhun.

Julkisuudessa liikkuneiden, vahvistamattomien tietojen mukaan presidentti Bush saattaisi jo joulukuun 17. päivä tai kenties tammikuussa 2004 kansakunnan tilaa käsittelevässä vuotuisessa puheessaan julistaa Amerikan uuden avaruusohjelman tavoitteet. Näihin tavoitteisiin odotetaan joidenkin lähteiden mukaan kuuluvan paluun kuuhun, kenties pysyvän kuuaseman perustamisen parinkymmenen vuoden kuluessa. Myös pidemmällä aikavälillä toteutettavaa matkaa Marsiin pidetään mahdollisena linjauksena.

Uuden avaruusohjelman odotetaan kuitenkin olevan sellaisen, että se toteutetaan ilman suurta lisärahoitusta. Tämä johtaisi uudelleenjärjestelyihin NASA:n toiminnoissa ja monilta jo suunnitelluilta hankkeilta voisi jäädä rahoitus saamatta. Avaruusohjelman edellytettäisiin todennäköisesti myös perustuvan olemassa oleviin tekniikoihin, jolloin säästyttäisiin kokonaan uusien ja kokeilemattomien tekniikoiden kehityskustannuksilta.

01.12.2003 Avaruusromua avaruusasemaan

Kansainvälisen avaruusaseman amerikkalais-venäläinen miehistö kuuli viime viikon torstaina tunnistamattoman, metallisen äänen. Äänen lähdettä ei voitu heti tunnistaa, mutta avaruusromun osuminen aseman ulkokuoreen on yksi mahdollisuus.

Miehistö kuvasi ääntä säilykepurkin rutistamisesta kuuluvaa muistuttavaksi.

Avaruusaseman robottikäden kameroilla yritettiin tutkia oletettua äänen paikka aseman ulkopuolella, mutta mitään näkyviä vaurioita ei havaittu.

Ääni on voinut syntyä myös aseman sisällä, jostakin sen lukuisista laitteista tai rakenteista.

Sekä venäjän että USA:n avaruushallinnot vakuuttavat miehistön olevan turvassa.

28.10.2003 Avaruusaseman miehistö maassa

Venäläinen Sojuz TMA-2 toi turvallisesti Kansainvälisen avaruusaseman seitsemännen miehistön takaisin maan pinnalle varhain lokakuun 28. päivän aamuna.

Venäläinen Juri Malentshenko ja yhdysvaltalainen Edward Lu olivat avaruusasemalla puoli vuotta. Heidän mukanaan palasi espanjalainen Pedro Duque, joka viikkoa aiemmin tuli avaruusasemalle vierailulle kahdeksatta miehistöä kuljettaneella Sojuz-aluksella.

Ennen paluumatkan alkua, kun Sojuz-kapseli oli vielä telakoituneena avaruusasemaan, paluumiehistö ilmeisesti teki käyttövirheen, jonka takia Sojuzin moottorit käynnistyivät lyhyeksi ajaksi ja avaruusasema kääntyi virheelliseen asentoon. Aseman asento korjattiin sen omilla moottoreilla takaisin oikeaksi. Virheen syyn selvittely käynnistyy myöhemmin.

Sojuz TMA-2:n varsinainen paluulento sujui hyvin, vaikka edellinen TMA-1 joutui ohjausjärjestelmän häiriön takia ballistiselle radalle ja jäi yli neljän sadan kilometrin päähän suunnitellusta laskeutumispaikasta. Harhautumisen takia kapselia jouduttiin etsimään usean tunnin ajan ennen miehistön löytymistä. Tällä kertaa miehistöllä oli mukanaan taskukokoinen satelliittipuhelin (Iridium/Motorola-9505) ja kädessä pidettävä GPS-satelliittinavigaattori (Garmin GPSMAP 76), joiden avulla he olisivat voineet itse kertoa etsijöille sijaintinsa myös siinä tapauksessa, että laskeutuminen olisi jälleen vienyt kapselin harhaan.

TMA-2 laskeutui kuitenkin onnistuneesti suunnitellulle alueelle.

Avaruusasemalle jäänyt uusi kahden hengen miehistö jatkaa aseman ylläpitoa ja tieteellisiä tutkimuksia seuraavan puolen vuoden ajan.

20.10.2003 Sojuz TMA-3 telakoitui avaruusasemaan

Lauantaina 18. päivä lokakuuta laukaistu venäläinen Sojuz TMA-3 on toimittanut venäläisen kosmonautin Alexander Kalerin, amerikkalaisen astronautin Michael Foalen ja espanjalaisen avaruuslentäjä Pedro Duquen Kansainväliselle avaruusasemalle maanantaina 20. päivä lokakuuta.

Foale ja Kaleri jäävät aseman uudeksi miehistöksi, mutta Doque palaa maahan aseman nykyisen miehistön kanssa 28. päivä lokakuuta Sojuz TMA-2 aluksella.

Edellisen paluumiehistön käyttämä Sojuz TMA-1 kärsi ongelmista laskeutumisen aikana ja harhautui kauaksi suunnitellusta laskeutumispaikasta. Venäjän avaruusviranomaiset eivät kuitenkaan odota mitään ongelmia TMA-2 -aluksen paluussa, vaikka TMA-3 alukseen tehtyjä teknisiä muutoksia vastaavia korjauksia ei olekaan tehty TMA-2 alukseen.

16.10.2003 Kiinan ensimmäinen lento onnistunut

Taikonautti Yang Liwei laskeutui onnistuneesti Shenzhou-aluksellaan maan pinnalle varhain torstaiaamuna 16. päivä lokakuuta. Kiinan ensimmäinen miehitetty avaruuslento kesti hiukan yli 21 tuntia ja lennon aikana Liwei kiersi maan 14 kertaa.

15.10.2003 Ensimmäinen taikonautti avaruudessa

Kiina laukaisi ensimmäisen oman miehitetyn avaruusaluksensa varhain aamulla 15.10.2003. Kiinan ilmavoimien 38-vuotias lentäjä Yang Liwei sai tehtäväkseen viedä Kiinan kolmantena maana entisen Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen jälkeen miehitettyjä avaruuslentoja tekevien valtioiden joukkoon.

Yang Liwei on Shenzhou V -aluksessaan yksin, vaikka kapseli on rakennettu kolmen hengen avaruusalukseksi. Ennen ensimmäistä laukaisua pidettiin mahdollisena, että Kiina olisi hypännyt suoraan usean hengen lentoihin alusta asti. Miehitetyn lennon riskit lienevät kuitenkin johtaneet varovaiseen ensiaskeleeseen.

Schenzhou edustaa kuitenkin Neuvostoliiton ja USA:n ensimmäisiin avaruusaluksiin verrattuna kehittyneempää mallia ja seuraavilla lennoilla voidaan odottaa jo suurempia askeleita. Kiinan miehitetyn avaruusohjelman tavoitteisiin kuuluu mahdollisesti myös avaruusaseman rakentaminen ja tämän aseman rakennusosina voidaan käyttää jokaisella Schenzhou-lennolla mukana olevia kiertoratamoduuleja.

Ensimmäisen lennon odotetaan päättyvän varhain aamulla 16. päivä lokakuuta, noin 21 tunnin lennon jälkeen.

13.10.2003 Kiinan lento lähestyy

Kiinan odotetaan laukaisevan ensimmäisen miehitetyn avaruusrakettinsa mahdollisesti jo 15. päivä tätä kuuta. Kiinalaisen People's Daily -lehden verkkosivujen mukaan laukaisu voi tapahtua 15. - 17. päivien välisenä aikana.

Vahvistamattomien tietojen mukaan lento kestäisi 21 tuntia, jona aikana Shenzhou V -alus kiertäisi 14 kertaa. Lennolle odotetaan osallistuvan yhden kiinalaisen avaruuslentäjänä, taikonautin, mutta myös kahden lentäjän mahdollisuus on olemassa.

Kiina on laukaissut aiemmin neljä miehittämätöntä Shenzhou-alusta.

Onnistuneella lennolla Kiina liittyy kolmantena maana miehitettyjä avaruusaluksia laukaisevien valtioiden joukkoon.

18.09.2003 Seuraavan sukkulalennon aika avoin

NASA työskentelee kuumeisesti pyrkiessään toteuttamaan Columbia-onnettomuuden loppuraportissa asetettuja ehtoja lentotoiminnan aloittamiseksi uudelleen.

Tämän hetken näkemyksen mukaan ainakin ensimmäinen sukkulalento omistetaan muutosten testaamiselle. Astronautin kokeilevat sukkulan lämpöeristeiden korjaamiseen kehitettyjä menetelmiä avaruudessa ja avaruusaseman miehistö tarkastaa sukkulan ulkopinnan mahdollisten vaurioiden löytämiseksi. Seuraavakin lento saattaa vielä olla pääosin testilento, joten kenties vasta kolmas lento jatkaa avaruusaseman rakentamista ja normaaleja miehistövaihtoja.

Uudet vaatimukset kieltävät yölliset laukaisut, koska koko lähtö halutaan kuvata ja kuvien avulla tarkistaa, ettei sukkulan lämpöeristeisiin osu mitään nousun aikana. Pelkkien päivälaukaisujen käyttö rajoittaa oleellisesti avaruusasemalle suuntautuvien lentojen mahdollisia ajankohtia. Sukkulalennoille on muitakin rajoituksia. Esimerkiksi sukkula voi olla telakoituneena avaruusasemaan vain silloin, kun maa, aurinko ja aseman kiertorata ovat toisiinsa sellaisessa suhteessa, että sukkula ei ylikuumene liiallisessa auringonpaisteessa. Näin syntyy vuosittaiseen kalenteriin useita, pisimmillään suunnilleen kuukauden jaksoja, jolloin sukkula ei voi lentää avaruusasemalle.

Ensimmäisen onnettomuuden jälkeisien sukkulalennon ajankohta on edelleen täysin avoin. Alkujaan suunniteltu kevät 2004 alkaa näyttää yhä epätodennäköisemmältä.

Sukkulan lentokiellon venyminen pitää Kansainvälisen avaruusaseman edelleen vajaakäytöllä ja jatkorakentamisen pysähdyksissä. Huoli jo rakennettujen, mutta edelleen maanpinnalla olevien komponenttien säilyvyydestä kasvaa, sillä ne on tehty avaruuden hapettomiin olosuhteisiin, mutta nyt niitä joudutaan säilömään kenties pitkäänkin maallisissa olosuhteissa.

29.08.2003 Progress teki tietä Progressille

Progress 10 irrotettiin keskiviikkona 26. elokuuta Kansainvälisestä avaruusasemasta. Jätteillä täytetty Progress ohjataan tuhoutumaan ilmakehään.

Progress 12 laukaistiin varhain 29. päivä suomenaikaan Baikonurista kohti Kansainvälistä avaruusasemaa. Uuden Progress-aluksen lastina on vettä, ruokaa ja tarvikkeita avaruusaseman miehistölle. Rahtialuksen on määrä telakuitua sunnuntaiaamuna Progress 10:ltä vapautuneeseen telakointiporttiin.

Progress 11 on edelleen telakoituneena Kansainväliseen avaruusasemaan, mutta se irrotetaan syyskuun alussa. Lokakuun loppupuolella Sojuz-aluksella asemalle saapuva uusi miehistö telakoituu Progress 11:sta vapautuneeseen telakointiporttiin.

26.08.2003 Columbian onnettomuustutkinta valmis

Columbian helmikuun ensimmäisenä päivän tuhoon johtanutta onnettomuutta tutkinut komitea on julkaissut loppuraporttinsa.

23.08.2003 Columbian onnettomuusraportti valmistuu

Avaruussukkula Columbian tuhoon ja seitsemän astronautin kuolemaan 1.2.2003 johtaneen onnettomuuden tutkimusten loppuraportti julkaistaan 26. elokuuta illalla suomenaikaan.

11.08.2003 Häät avaruudessa

Kansainvälisellä avaruusasemalla parhaillaan työskentelevä venäläinen kosmonautti Yuri Malenchenko otti sunnuntaina 10. elokuuta puolisokseen Yhdysvaltain kansalaisen Ekaterina Dmitrievin.

Vihkitilaisuus järjestettiin Houstonin avaruuskeskuksessa, jossa vihkiparista oli paikalla puolet, eli morsian. Sulhanen oli avaruudesta videoyhteydessä häätilaisuuteensa. Texasin osavaltion lainsäädäntö salli vihkimisen, vaikka sulhanen ei ollut fyysisesti paikalla.

Venäjän avaruusviranomaiset suostuivat vihkimiseen vastahakoisesti ja ovat kertoneet aikovansa jatkossa tehdä kosmonauttien kanssa avaruushäät kieltävän sopimuksen ennen lentoa.

25.07.2003 Avaruusaseman kahdeksas miehistö

Kansainvälisen avaruusaseman (ISS) kahdeksas miehistö on nimetty. Miehistö lentää avaruusasemalle lokakuun puolivälin jälkeen.

Miehistön komentaja on kokenut amerikkalainen astronautti Michael Foale. Hän on ollut aiemmin viidellä avaruuslennolla, joista yksi oli yli neljän kuukauden lento Mir-avaruusasemalle.

Toinen miehistön jäsen on venäläinen kosmonautti Alexander Kaleri. Hän on ollut aiemmin kolmeen otteeseen venäläisellä Mir-avaruusasemalla.

Kahdeksas miehistö lentää asemalle venäläisellä Sojuz TMA-3 -aluksella. Heidän mukanaan on Euroopan avaruusjärjestön, ESA:n, astronautti espanjalainen Pedro Duque, joka palaa kymmenen päivää myöhemmin maahan aseman tämän hetkisen seitsemännen miehistön kanssa TMA-2 -aluksella. Duque on ollut avaruudessa kerran aikaisemmin, avaruussukkulan STS-95 -lennolla vuonna 1998.

Avaruussukkuloiden ollessa helmikuun ensimmäisen päivän onnettomuuden seurauksena lentokiellossa, ei asemalle voida toimittaa tarvikkeita kuin kahden hengen miehistön tarpeisiin. Tästä syystä aseman pysyvä miehitys on seitsemännestä miehistöstä lähtien ollut kaksi henkeä, kunnes sukkulalennot taas käynnistyvät.

23.07.2003 Kiinan kuuohjelma

Kiinalaisen People's Daily -lehden verkkosivujen mukaan Kiinalla on valmisteilla kolmivaiheinen kuun tutkimusohjelma, jonka tavoitteena on valmistella miehitettyä kuuasemaa.

Ensimmäinen, jo käynnissä oleva vaihe, tavoittelee kuuta kiertävän satelliitin laukaisua lähivuosina. Seuraavassa vaiheessa Kiina suunnittelee lähettävänsä kuun pinnalle liikkuvan laskeutumisaluksen tutkimaan kuun pintaa. Kolmannessa vaiheessa luotaimen on tarkoitus noutaa kuusta näytteitä Maahan tutkittavaksi.

Tämän kolmivaiheisen ohjelman tarkoitus on luoda pohja miehitetylle kuulennolle ja kuuaseman perustamiselle.

Kiinan ensimmäistä miehitettyä avaruuslentoa Maan kiertoradalle odotetaan lähimmän sadan päivän kuluessa, raportoi Space Daily -verkkojulkaisu aiemmin tällä viikolla.

14.07.2003 Columbia-raportti vasta elokuussa

Columbia-avaruussukkulan tuhoon ja seitsemän astronautin kuolemaan 1. helmikuuta johtanutta onnettomuutta tutkivan amiraali Harold Gehmanin johtaman tutkimuskomitean loppuraportin julkaisu on siirtynyt heinäkuun lopulta elokuun loppupuolelle.

Perjantaina 11. heinäkuuta tutkimuskomitea tiedotti havainnoistaan ja ennakoi lopullisen raportin kuvaavan onnettomuuden syyksi sukkulan tammikuisen laukaisun yhteydessä vasempaan siipeen osuneen eristepalan ja myös Nasan toiminta- ja johtamistavat. Onnettomuuden jälkeisissä testeissä on todettu, että eristepala saattoi aiheuttaa siipeen kymmenien senttien kokoisen reiän, mutta Nasan johto tyrmäsi tammikuussa joidenkin insinöörien pyynnöt saada käyttöönsä tiedustelukäyttöön tarkoitetuilla kameroilla otettavia kuvia Columbiasta sen lentäessä avaruudessa. Päättäjät luottivat tietokonemalliin, jonka mukaan siipi ei ollut vakavasti vaurioitunut, eivätkä uskoneet, että mahdollinen vaurio olisi edes näkynyt kuvissa. Nyt tutkijoiden käsitys on kuitenkin, että vaurio olisi voinut näkyä sekä kuvissa, että sen olisi voinut nähdä avaruuskävelyn tekevä astronautti.

08.07.2003 Columbian siivessä 0,4 m reikä

Maanantaina 7. heinäkuuta tehtiin törmäyskoe, jossa lisäpolttoainesäiliön eristepala teki halkaisijaltaan noin 40 X 40 senttisen reiän Columbia-sukkulan siipeä vastanneeseen malliin.

Columbian onnettomuutta tutkivan ryhmän edustajan mukaan koe näyttää osoittavan varsin selkeästi helmikuun 1. päivän onnettomuuden syyksi sukkulan lähdössä irronneen lisäpolttoainesäiliön eristepalan törmäyksen Columbian vasemman siiven etureunan lämpöeristeeseen (RCC-paneeliin).

Columbian onnettomuuden tutkimuspaneeli on antanut jo ennen lopullisen raporttinsa julkaisua neljä suositusta Nasalle sukkulalentojen turvallisuuden parantamiseksi. Onnettomuustutkijoiden odotetaan julkistavan lopullisen raporttinsa heinäkuun loppuun mennessä.

09.06.2003 Täydennyksiä avaruusasemalle

Venäläinen Progress-alus laukaistiin sunnuntaina 8. päivä kesäkuuta Baikonurin avaruuskeskuksesta kohti Kansainvälistä avaruusasemaa.

Progress-aluksen lastina on tarvikkeita, muun muassa vettä, vaatteita ja tutkimusvälineitä

Miehittämätön Progress lentää kolmen päivän ajan avaruudessa ja telakoituu sitten automaattisesti avaruusasemaan.

09.06.2003 Columbian tuhon syy varmistumassa

1. päivä helmikuuta tuhoutuneen Columbia-sukkulan onnettomuutta tutkiva komitea on julkaissut eristetörmäystestien tuloksia.

Kun Columbia laukaistiin avaruuteen 16. tammikuuta, irtosi sen lisäpolttoainesäiliöstä eristepala, jonka lähdöstä kuvattujen filmien perusteella todettiin osuneen sukkulan siipeen. Nyt tehdyissä eristetörmäystesteissä todettiin testieristepalan vaurioittavan Discovery-sukkulasta kokeita varten irrotettua lämpösuojalevyä, kun se ammuttiin 16. päivän törmäysnopeutta vastaavalla nopeudella.

Näyttää yhä varmemmalta, että Columbian lämpöeristys vaurioitui lähdössä niin, että palatessaan lennon jälkeen maan ilmakehään, pääsivät kuumat kaasut sukkulan siiven sisään ja aiheuttivat sukkulan tuhoon johtaneet vauriot.

27.05.2003 Sojuz TMA-1 tutkimus lähes valmis

25 vuoden ajan Sojuz-aluksissa käytetty järjestelmä toimi virheellisesti ja oli syynä Kansainväliseltä avaruusasemalta palaamassa olleiden kahden astronautin ja yhden kosmonautin rajuun paluulentoon ja harhautumiseen suunnitellusta laskupaikasta.

Sojuz-avaruuskapselit valmistavan RKK Energijan edustajana TMA-1 aluksen paluulennon ongelmia tutkivaa ryhmää johtava Nikolai Zelenshchikov kertoi maanantaina 26. toukokuuta, että tutkimukset ovat lähes valmiit. Hänen mukaansa TMA-1 laskeutui ohjauskyvyttömänä ballistista lentorataa ja tuli maahan 460 kilometriä ennen suunniteltua laskupaikkaa, koska ohjausjärjestelmä toimi virheellisesti. Syy ei ollut TMA-aluksen uudistuksissa, eli ei esimerkiksi uusitussa tietokonejärjestelmässä, vaan 25 vuoden ajan eri Sojuz-malleissa käytetyssä komponentissa.

Zelenshchikov vahvisti, että lentäjät eivät tehneet mitään virhettä, joka olisi aiheuttanut poikkeavan paluulennon, toisin kuin välittömästi laskun jälkeen, jolloin hätäisimmät venäläiset viranomaiset syyttivät amerikkalaisastronautteja väärien nappuloiden painamisesta.

Vaikka TMA-aluksen ohjausjärjestelmän ongelman selvittely vielä jatkuukin, on venäläisillä jo selvä käsitys siitä, miten järjestelmää on muutettava toimintavarmuuden parantamiseksi. Kansainväliseen avaruusasemaan parhaillaan telakoituna olevaan TMA-2 -alukseen muutostyötä ei kuitenkaan voida tehdä.

19.05.2003 Tutkimustyö avaruusasemalla

Kansainvälisen avaruusaseman kaksihenkiselle miehistölle on sen noin puolen vuoden asemalla oloajaksi suunniteltu runsaat 200 tuntia tieteellisiä töitä. Tasaisesti arkipäiville jaettuna toinen miehistön jäsenistä voisi käyttää päivittäisestä työajastaan runsaat puolitoista tuntia tieteeseen.

Edelliselle miehistölle oli suunniteltu noin 240 tuntia tutkimustyöhön käytettävää aikaa vajaan neljän kuukauden mittaiseksi kaavaillun lentonsa kuluessa. Tämä tarkoitti lähes kolmea tuntia tieteellistä työtä yhdelle aseman miehistön jäsenelle päivittäin.

Vähennys tutkimustyöhön käytettävässä ajassa on ymmärrettävä, sillä käytännössä aseman pelkkään kunnossapitotyöhön on arvioitu tarvittavan jopa 2,5 henkilön työpanoksen ja nyt Columbia-sukkulan onnettomuuden jälkeen aseman miehistön koko on pienennetty kahteen.

Aseman laitteiden huollon lisäksi miehistön on käytettävä päivittäin runsaasti aikaa kuntoiluun, sillä lihaskunnon ylläpitäminen painottomuudessa vaatii paljon työtä.

10.05.2003 Sukkulaohjelman johtaja vaihtuu

Sukkulaohjelmaa Nasassa johtanut Ron Dittemore jättää tehtävänsä. Dittemore oli näkyvästi julkisuudessa välittömästi Columbian onnettomuuden jälkeen, kun hän kertoi tiedotusvälineille onnettomuuden vaiheista ja ensimmäisistä tutkimuksista. Dittemorelta tiedotusvastuu siirtyi Columbia-onnettomuuden tutkimuskomitealle sen jälkeen, kun komitea oli aloittanut työnsä.

Dittemore ilmoitti päättäneensä siirtymisestään muihin tehtäviin ennen Columbia-onnettomuutta.

Sukkulaohjelman johtajan tehtävään on nimitetty William (Bill) Parsons, joka on tällä hetkellä Nasan Stennisin avaruuskeskuksen johtaja.

10.05.2003 Columbian tuhon syy lähes selvä

Columbia-sukkulan helmikuun 1. päivä tuhoon päättynyttä paluuta avaruudesta tutkinut komitea on julkaissut työmallin onnettomuuteen johtaneista tapahtumista. Lopullisen raportin julkaisemiseen tarvitaan vielä jatkoselvityksiä ja komitea ei tiedä, pystyykö se ehdottoman varmasti kertomaan onnettomuuden syyn ja kaikki tapahtumat.

Toukokuun alussa tutkimuskomitea kertoi keskeiset havaintonsa lähdön, avaruuslennon ja paluun osalta.

Lähdössä 16. tammikuuta, 81 sekunnin lennon jälkeen, lisäpolttoainesäiliöstä irtosi lämpöeristettä ja osui sukkulan siiven etureunan alapinnan alueelle. Tutkimusryhmä korostaa, että sillä ei ole suoranaisia todisteita siitä, että eristeen osuminen sukkulaan olisi aiheuttanut vakavia vaurioita. Vaikka piakkoin tehtävissä törmäystesteissä havaittaisiin vastaavan eristeen vastaavalla nopeudella osumisen aiheuttavan koetta varten rakennetussa siiven mallissa vaurioita, ei komitea kuitenkaan pitäisi tätäkään varsinaisena todisteena siitä, että vaurio on syntynyt myös Columbian lähdössä.

Avaruuslennon aikana, kiertoradalla, sukkulasta ajelehti toisena lentopäivänä kappale, jota ei tuolloin havaittu, mutta joka on onnettomuuden jälkeen todettu ilmavalvonnan tutkakuvista. Tutkajälki vastaa sukkulan siiven etureunan lämpöeristepalaa tai eristepalojen välistä kiinnikettä. Jälleen komitea korostaa, että sillä ei kuitenkaan ole suoranaista todistetta siitä, että tutkakuvissa näkyvä esine olisi jokin sukkulan siiven etureunan osa.

Palatessaan avaruudesta 1. helmikuuta, sukkulan siiven etureunassa oli vaurio, josta paluun aikana kuumentunut ilma pääsi tunkeutumaan siiven sisään ja aiheutti rakenteellisia vaurioita, jotka lopulta johtivat sukkulan hallinnan menetykseen ja tuhoutumiseen. Sukkulasta radioitse välittyneiden anturitietojen ja sukkulan tuhon jälkeen löytyneen lentotallennusnauhurin tietojen perusteella sukkulan siiven vaurioiden eteneminen tunnetaan varsin yksityiskohtaisesti.

Lopullisen tutkimusraportin odotetaan valmistuvan kesän aikana.

10.05.2003 Sojuz TMA-1 kärsi tietokonehäiriöstä

Kansainvälisen avaruusaseman kolmihenkisen miehistön 4. toukokuuta maahan tuonut Sojuz-kapseli koki todennäköisesti tietokoneohjelmiston virheen takia niin sanotun ballistista rataa noudattaneen paluun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kapseli oli ohjauskyvytön ja sen takia kaksi astronauttia ja yksi kosmonautti kokivat jopa yhdeksänkertaisen maan painovoiman vaikutuksen, kun normaalissa tietokoneen ohjaamassa laskussa painovoima olisi vaikuttanut miehistöön vain nelinkertaisesti.

Ballistinen lentorata johti kapselin laskeutumaan noin 460 kilometriä ennen suunniteltua maalialuetta ja tämän takia kesti kaksi tuntia ennen kuin kapseli miehistöineen löydettiin etsintälentokoneella Kazakstanin aroilta ja vielä kaksi tuntia lisää, ennen kuin pelastushelikopterit saapuivat paikalle.

Tutkimusten laskeutumisen ongelmien syystä odotetaan valmistuvan lähiaikoina.

04.05.2003 Aseman kuudes miehistö laskeutunut

Kansainvälisen avaruusaseman kuudes miehistö on päättänyt yli viisi kuukautta kestäneen avaruusmatkansa varhain sunnuntaiaamuna 4. toukokuuta.

Ken Bowersox, Donald Pettit ja Nikolai Budarin laskeutuivat runsaat kolme tuntia kestäneen paluumatkansa päätteeksi Kazakstaniin Sojuz TMA-1 aluksella. Miehistö viettää seuraavat runsaat kaksi viikkoa Moskovan lähellä Tähtikaupungissa (Star City) lääketieteellisissä kokeissa ja totuttautumassa elämään maan vetovoiman vaikutuksessa.

Avaruusasemalle jäi kaksihenkinen miehistö huolehtimaan aseman toiminnasta ja valmistelemaan aseman jatkorakennustöitä.

28.04.2003 Vaihtomiehistö telakoitui asemaan

Kansainvälisen avaruusaseman seitsemäs miehistö telakoitui asemaan maanantaina 28. huhtikuuta.

Asemalla työskentelee viikon verran viisihenkinen miehistö, kunnes marraskuusta 2002 asemalla olleet kolme miestä palaavat takaisin maanpinnalle.

26.04.2003 Seitsemäs miehistö lähti asemalle

Lauantaiaamuna, 26. päivä huhtikuuta, laukaistiin venäläinen Sojuz-raketti kohti Kansainvälistä avaruusasemaa. Aluksen on määrä telakoitua asemaan kahden päivän kuluttua.

Sojuz TMA-2 aluksessa on kahden hengen miehistö, venäläinen Yuri Malenchenko ja amerikkalainen Ed Lu, jotka korvaavat asemalla nyt olevan kolmihenkisen miehistön.

Aseman nykyinen miehistö lähtee Sojuz TMA-1 -aluksella paluumatkalle maahan toukokuun 3. päivä. Molemmat miehistöt työskentelevät asemalla yhdessä noin viikon ajan.

Miehistön vaihto tehdään venäläisillä Sojuz-aluksilla, koska amerikkalaisen Columbia-sukkulan onnettomuuden tutkimusten ajan kaikki avaruussukkulat ovat lentokiellossa. Sukkuloiden lentokiellosta johtuvan aseman huollon vaikeutumisen takia myös miehistön kokoa pienennetään kolmesta kahteen.

23.04.2003 Columbia-tutkinta lähellä ratkaisua

Tiistaina, 22. päivä huhtikuuta, Columbian tuhoa tutkiva komitea kertoi, että se alkaa päästä lähelle seitsemän astronautin hengen vaatineen onnettomuuden syytä. Lopullinen raportti onnettomuudesta julkaistaneen kesäkuussa, mutta tutkijoilla alkaa olla jo vankka käsitys tapahtumien kulusta.

Sukkulan toisena lentopäivänä tutkan havaitsema kappale, joka ajelehti pois sukkulasta, on todettu vastaavan sukkulan siiven etureunan T-liitosta, joka liittää kaikkein suurimman kuumuuden kestämään suunnitellut lämpöeristepaneelit toisiinsa.

Tutkakuvien analysointi on tehty onnettomuuden jälkeen, eikä tutkan havainto ollut tiedossa lennon aikana.

Tutkijoiden käsitys on, että sukkulan lähdössä, noin 80 sekuntia lähdön jälkeen, lisäpolttoainesäiliöstä irronneet eristepalat iskeytyivät siiven etureunaan ja vaurioittivat sitä niin, että myöhemmin avaruudessa T-liitin irtosi paikoiltaan.

Sukkulan palatessa ilmakehään pelkkä T-liitoksen puuttuminen ei kuitenkaan ilmeisesti olisi aiheuttanut tuhoa, vaan myös yhden tai useamman eristepaneelin on täytynyt irrota, mahdollisesti paluun aikana.

Columbian lisäpolttoainesäiliön varastossa ollutta kaksoiskappaletta tutkittaessa on sen eristepinnoitteesta löydetty lukuisia valmistusvikoja, jotka saattavat aiheuttaa eristeen irtoamisen lähdön rasituksessa. Ennen kuin sukkuloilla voidaan jälleen lentää, on polttoainesäiliön eristeongelmat ratkaistava.

18.04.2003 Ranskaan avaruusaseman huollon valvonta

Euroopan avaruusjärjestö ESA on sopinut ranskan avaruusorganisaation CNES:in kanssa sopimuksen, jonka mukaan eurooppalaisen ATV-aluksen lennonvalvonta tehdään Toulousessa, Ranskassa.

Automaattinen kuljetusalus (Automated Transfer Vehicle, ATV) on eurooppalainen miehittämätön alus, joka on tarkoitettu Kansainvälisen avaruusaseman tarviketäydennysten toimittamiseen. Aluksen ensilento on suunniteltu vuoden 2004 syyskuulle, jolloin Ariane 5 kantoraketti vie Jules Verne -nimisen ATV:n avaruuteen, jossa se sitten automaattisesti kolmen päivän kuluessa tavoittaa Kansainvälisen avaruusaseman ja telakoituu siihen. ATV on suunniteltu olemaan telakoituneena jopa puolen vuoden ajan, jonka jälkeen se ohjataan tuhoutumaan ilmakehään.

Avaruusaseman kymmeneksi vuodeksi suunnitellun toiminnan aikana ESA:n on tarkoitus laukaista vähintään kahdeksan ATV-alusta.

Alusten tehtäviin kuuluu tarvikkeiden vieminen avaruusasemalle, jätteiden poistaminen avaruusasemalta ja avaruusaseman radan korottaminen, mikä on tarpeen ajoittain, koska aseman rata alenee jatkuvasti ilmakehän yläosan aiheuttaman vastuksen takia.

Jos Columbia-sukkulan onnettomuuden seurauksena lentokiellossa olevat sukkulat eivät pääse avaruusasemalle vielä vuoden 2004 aikanakaan, on ATV-aluksella yhdessä venäläisen Progres-aluksen kanssa merkittävä vastuu avaruusaseman toiminnan jatkamisessa.

17.04.2003 Columbian onnettomuustutkijoiden suosituksia

Helmikuun ensimmäisenä päivänä tuhoutuneen Columbia-sukkulan onnettomuutta tutkiva komitea on antanut Nasalle kaksi suositusta, jotka Nasan on toteutettava ennen kuin sukkuloilla voidaan jälleen lentää. Tutkimusryhmä jatkaa onnettomuustutkintaa edelleen, mutta ryhmä katsoi jo etukäteen voivansa antaa nämä suositukset.

Ensimmäinen suositus on, että Nasan on kehitettävä menetelmät, joilla sukkulan siiven etureunan lämpöeristeiden kunto voidaan luotettavasti varmistaa. Nykyisessä tarkistusohjelmassa on vain silmämääräinen tarkistus ja vain usean lennon välein tehdään perusteellinen tarkistus, jossa paneelit irrotetaan paikaltaan.

Toinen suositus on, että Nasan on jokaisen lennon yhteydessä hyödynnettävä sotilaallisten valvontajärjestelmien mahdollisuutta kuvata sukkula kiertoradalla ja siten selvittää sukkulan kunto. Columbian lennolla sukkulaa ei yritetty kuvata, vaan luotettiin lähdössä mahdollisesti vaurioituneesta siivestä tehtyihin analyyseihin, joiden perusteella sukkulan siipi ei ollut vakavasti vaurioitunut lisäpolttoainesäiliöstä irronneiden eristepalojen törmäyksessä.

Tutkimuskomitea on enakkosuosituksillaan halunnut nopeuttaa sukkulalaivaston saamista jälleen lentokelpoiseksi. Sukkuloilla ei kuitenkaan lennetä ennen lopullisen onnettomuustutkinnan valmistumista.

09.04.2003 Avaruusasemalla avaruuskävely

Kansainvälisen avaruusaseman, ISS:n, miehistö teki tiistaina, 8. päivä huhtikuuta, avaruuskävelyn, jolla valmisteltiin aseman jatkorakennustöitä.

Aseman komentaja Ken Bowersox ja tiedeupseeri Don Pettit olivat aseman ulkopuolella kuuden ja puolen tunnin ajan. Lentoinsinööri Nikolai Budarin avusti aseman sisäpuolelta ja valvoi aseman toimintoja avaruuskävelyn ajan.

01.04.2003 Avaruusaseman seitsemäs miehistö nimetty

Kansainväliselle avaruusasemalle laukaistaan 26. huhtikuuta seitsemäs miehistö, Yuri Malenchenko, Venäjä, ja Ed Lu, Yhdysvallat.

Miehistö korvaa asemalla marraskuusta asti olleen kolmihenkisen miehistön.

Columbia-sukkulan onnettomuuden takia avaruusasemalle ei voida lentää sukkulalla, vaan miehistön vaihto tehdään lähettämällä uusi miehistö venäläisellä Sojuz TMA-2 -aluksella ja palauttamalla vanha miehistö asemalla jo olevalla Sojuz TMA-1 -aluksella toukokuun alkupäivinä.

Sukkulalennoissa olevan katkoksen takia aseman miehistöä vähennetään kolmesta kahteen. Ilman sukkulaa aseman tarvikehuoltoa ei kyetä järjestämään kolmihenkisen miehistön tarpeita vastaavaksi.

31.03.2003 Columbian tutkimukset edistyvät

Maaliskuun 19. päivä löytyneen lentotallentimen tiedot Columbia-sukkulan viimeisistä vaiheista näyttävät säilyneen käyttökelpoisina. Magneettinauhalle tallentuneiden tietojen analysointi on päässyt käyntiin sen jälkeen, kun itse nauha oli saatu puhdistettua liasta, jota tallentimen sisään oli joutunut maahansyöksyssä.

Onnettomuustutkijoiden ensimmäisten tietojen mukaan tallentimen nauhalta on saatu noin 420 anturin tiedot ja jatkotyöstön jälkeen vielä lisää dataa uskotaan saatavan tutkijoiden käyttöön.

Lentotallentimen tiedoista on löydetty ensimmäinen lämmönnousu Columbian vasemman siiven rakenteissa runsaan minuutin aiempia tietoja varhaisemmassa lennon vaiheessa.

Nauhalla näyttää olevan tutkijoille arvokasta dataa koko paluulennon ajalta, mahdollisesti vielä noin 14 sekuntia viimeisen radiolla saadun anturitiedon jälkeen tallentuneena. Tallennin on ollut toiminnassa myös Columbian laukaisun aikana, joten myös nousuvaiheen dataa tutkitaan. Kaiken lentotallentimen keräämän tiedon tutkiminen vie vielä pitkän ajan.

Muilla tutkimussuunnilla onnettomuustutkijat valmistautuvat kokeisiin, joissa sukkulan lisäpolttoainesäiliön eristepalasia ammutaan suurella nopeudella sukkulan lämpöeristetiiliin. Kokeiden tarkoituksena on selvittää millaisia vaurioita eristetiilet saavat törmäyksessä ja näin saada selville onko sukkulan lähdössä 16. helmikuuta vasempaan siipeen osunuteet eristepalat mahdollisesti vaikuttaneet Columbian tuhoon.

Eristekokeet tehdään huhtikuun 6. päivän jälkeen.

Sukkulan lähdössä kuvatuista filmeistä on muodostettu kolmiulotteinen tietokonemalli, jolla on selvitetty irronneiden eristepalojen osumakohta. Mallin avulla on todettu eristeiden osuneen sukkulan siiven etureunaan, niin sanottuihin vahvistettuihin hiili-hiili -paneeleihin (reinforced carbon-carbon, RCC) ja siitä edelleen mustiin lämpöeristetiiliin.

Tuoreimmat lentotallentimesta saadut tiedot vahvistavat, että onnettomuuden aiheuttanut vaurio näyttää olleen juuri näillä samoilla vasemman siiven alueilla.

22.03.2003 Columbian lentotallennin löytynyt

Columbia-sukkulan paluulennon vaiheita tallentanut laite on löytynyt Teksasista lähes vahingoittumattomana. Tallennin on nauhoittanut magneettinauhalle sukkulan paluun aikana noin 800 eri anturin mittaustietoa.

Sukkuloissa ei ole varsinaista mustaa laatikkoa, jollainen on esimerkiksi matkustajalentokoneissa, sillä sukkulalla on jatkuva radioyhteys maassa olevaan valvontakeskukseen, jonne koko lennon ajan välittyy sukkulan anturien kokoamaa tietoa. Ilman kuumeneminen plasmaksi katkaisi aiemmin avaruusalusten radioyhteyden maahan tietyssä paluulennon vaiheessa, mutta sukkulassa ilmiötä ei esiinny, koska radioyhteys ei ole suoraan sukkulasta maahan vaan sukkulasta TDRS-satelliittiin ja sen kautta maahan. Tästä syystä sukkulan omaa lentotallenninta ei ole pidetty tarpeellisena.

Columbia-sukkulassa oli kuitenkin tallennin, koska Columbia oli ensimmäinen avaruuteen laukaistu sukkula ja ensimmäisillä lennoilla TDRS-satelliitteja ei vielä ollut käytössä katkeamattoman radioyhteyden takaamiseksi.

Nyt löytyneen tallennuslaitteen toivotaan tuovan valaistusta niihin tapahtumiin, jolloin Columbia ei onnettomuuden tapahtuessa enää kyennyt ylläpitämään radioyhteyttä, mutta tallenninlaite on saattanut vielä taltioida lennon tapahtumia. Laite on kuitenkin kärsinyt lämpövaurioita ja onnettomuustutkijat aikovat ensin huolellisesti suunnitella menetelmät, joilla mahdollisesti vahingoittuneen magneettinauhan sisältö luetaan.

11.03.2003 Columbian tuhon syy edelleen arvoitus

Viisi viikkoa jatkuneet tutkimukset Columbian tuhon selvittämiseksi eivät ole tuoneet vielä selitystä onnettomuuden syystä. Vaikka sekä Nasa, että onnettomuustutkijalautakunta tutkivat lähdössä lisäpolttoainesäiliöstä irronneen lämpöeristepalan tai mahdollisesti useamman palasen, osumaa sukkulan vasempaan siipeen, on ainakin Nasan näkemys edelleen, että lähdön jälkeisinä päivinä tehty analyysi oli oikea, eikä eriste aiheuttanut siipeen vakavaa vauriota.

Tutkinnan alla on myös tutkakuvista onnettomuuden jälkeen havaittu kappale, joka kiertoradalla näyttää irtoavan sukkulasta. Tutkinnan tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole selvää mikä kappale on ja mistä se on peräisin.

Mikään monista mahdollisista sukkulan tuhon syistä ei vielä ole kuitenkaan varmistunut lopulliseksi syyksi. Vaikka Nasa haluaa sukkulalaivaston takaisin avaruuteen mahdollisimman pian, voi onettomuustutkimus kestää hyvinkin pitkään.

11.03.2003 Venäjä haluaa rahoitusta

Sukkulalaivaston ollessa lentokiellossa Venäjän Sojuz- ja Progress-alukset ovat ainoat huoltoyhteydet Kansainväliselle avaruusasemalle, jolla parhaillaan on kolmihenkinen miehistö. Aseman toiminnan takaamiseksi venäläisten alusten lentoja tarvitaan suunniteltua enemmän ja Venäjä haluaa Yhdysvaltojen tai muiden avaruusasemayhteistyössä olevien maiden rahoittavan alusten rakentamista 100 miljoonalla dollarilla, kertoo Washington Post -lehti nettisivuillaan.

Kansainvälisen avaruusaseman (ISS) miehistö on seuraavan miehistönvaihdon yhteydessä tarkoitus vähentää kahteen, mutta silti aseman toiminnan turvaamiseksi tarvitaan seuraavan 18 kuukauden aikana kaksi ylimääräistä Progress-lentoa. Kestää vähintään 18 kuukautta rakentaa uusi Progress-alus, joten lentojen turvaamiseksi rahoituspäätöksellä on kiire, sanoo Alexei Krasnov Venäjän avaruushallinosta.

03.03.2003 Avaruusasemalle kahden hengen miehistö

Kansainvälinen avaruusasema ISS toimii kahden hengen miehistöllä kunnes avaruussukkulalennot jatkuvat Columbian onnettomuuden jälkeen.

Asemalla parhaillaan oleva kolmihenkinen miehistö palaa maahan toukokuussa Sojuz TMA-1 -aluksella, joka on tällä hetkellä kiinnittyneenä avaruusasemaan. Uusi, kaksihenkinen miehistö, lentää asemalle Sojuz TMA-2 aluksella ja vapauttaa nykyisen miehistön.

Miehistön vähentäminen on tarpeen, koska sukkula ei ole käytettävissä tarviketäydennyskuljetuksiin vaan tehtävä jää yksin venäläisten Progress-alusten hoidettavaksi.

Miehistön pienentäminen vähentää ratkaisevasti asemalla tehtävää tieteellistä työtä, sillä aseman laitteiden ja perustoimintojen ylläpito vaatii kahden ihmisen työpanoksen, eikä aikaa tutkimustyöhön jää.

27.02.2003 Columbia-tutkimuksen esiraportti lähiaikoina

Columbia-sukkulan tuhoa tutkiva komitea on kertonut lähestyvänsä onnettomuuden syytä ja arvio voivansa julkaista ennakkoraportin ehkä jo kuukauden tai kahden kuluttua, kertoo Washington Post -lehti.

Viimeviikkojen tutkimuksissa on selvinnyt, että sukkulasta on irronnut osia paljon alkujaan oletettua aiemmin, ehkä jopa Tyynen valtameren yllä, sukkulan lähestyessä Kalifornian rannikkoa. Sukkulan palasia maastosta etsivät ryhmät ovat löytäneet myös sukkulan vasemman siiven lämpöeristeen palan, jossa tutkimusryhmän mukaan näkyy lämpövaurioita, jotka osoittavat eristeen kärsineen sukkulan normaalia ilmakehään paluuta suurempaa lämpökuormaa.

Julkisuudessa on kiinnitetty paljon huomiota Columbian lennon aikana asiantuntijoiden käymään sähköpostikirjeenvaihtoon sukkulan paluussa mahdollisesti ilmenevistä ongelmista, jos sukkulan lämpöeristys olisi jollakin tavalla vaurioitunut laskutelineiden alueella. Nasan näkemys kirjeenvaihdosta on kuitenkin, että kyse on normaalista vaihtoehtojen pohdinnasta ja että asiantuntijat eivät odottaneet vaikeuksia Columbian paluussa 1. helmikuuta.

19.02.2003 Nasa suunnittelee avaruuslentokonetta

Nasa on julkistanut vaatimukset uudesta avaruuslentokoneesta (Orbital Space Plane), joka on ensivaiheessa tarkoitettu Kansainvälisen avaruusaseman pelastusalukseksi ja myöhemmin avaruusaseman miehistönkuljetusalukseksi.

Avaruuslentokoneen vaatimusluettelo on tarkoitettu teollisuudelle ohjeeksi, kun yritykset esittelevät Nasalle suunnitelmansa omasta toteutusvaihtoehdostaan.

Nasan suunnitelman mukaan avaruuslentokoneen tulee kyetä kuljettamaan vähintään neljä astronauttia, myös loukkaantuneen tai sairastuneen kuljetus avaruusasemalta maahan pitää onnistua siten, että sairastunut saadaan hoitoon 24 tunnin kuluessa.

Lähtö avaruuteen tapahtuu kertakäyttöisen kantoraketin avulla. Avaruudessa laitteen ohjailtavuuden on oltava sukkulaa paremman.

Aluksen luotettavuuden on vaatimusten mukaan oltava pelastuskäytössä parempi kuin venäläisen Sojuz-kapselin, joka nyt on Kansainvälisen avaruusaseman pelastusaluksena, ja miehistönkuljetustehtävissä turvallisuuden on ylitettävä avaruussukkulan tason.

Pelastusalukseksi laite on tarkoitus saada viimeistään vuonna 2010 ja miehistön kuljetuksiin avaruusasemalle ja takaisin viimeistään 2012.

19.02.2003 Kiina valmistautuu miehitettyyn lentoon

Kiina jatkaa valmistautumista miehitettyyn avaruuslentoon tämän vuoden jälkipuoliskolla.

14 hävittäjälentäjää valmistautuu lentämään Shenzhou-aluksella, joka on tehnyt neljä miehittämätöntä koelentoa.

Muutamat tulevista astronauteista - tai kiinalaisittain taikonauteista - ovat olleet Venäjällä harjoittelemassa. Yhteistyö Venäjän kanssa näkyy myös jossain määrin Schenzhou-aluksen rakenteessa, mutta pääosin Kiinan avaruusohjelma on Kiinan oma.

12.02.2003 Nasan johtaja senaatin kuultavana

Nasan johtaja Sean O'Keefe oli 12. helmikuuta Yhdysvaltain senaatin komitean kuultavana Columbian onnettomuudesta ja onnettomuustutkinnasta. Komitea vaati muun muassa Nasan antavan onnettomuutta tutkivalle, Yhdysvaltain merivoimien eläkkeellä olevan amiraalin, Hal Gehmanin, johtamalle ryhmälle valtuudet ja mahdollisuudet toimia itsenäisesti ja Nasasta riippumattomasti. O'Keefe vakuutti senaatin komitealle muuttavansa Gehmanin tutkimusryhmän toimeksiantoa siten, että siinä selvästi tämä toimintamalli tulee ilmaistua.

Columbian tutkimusten edelleen jatkuessa Nasa julkaisi tiistaina 11. helmikuuta nauhoitteen, jossa jo aiemmin kuullun sukkulan ja lennonjohdon välisen keskustelun lisäksi on nyt mukana myös lennonjohtajan ja lennonvalvojien väliset keskustelut. Tähän nauhoitteeseen sisältyvää erään valvojan raportoimaa "sukkulan peräsimeen osumista" on joissakin tiedotusvälineissä tulkittu virheellisesti niin, että on oletettu lauseen tarkoittavan, että sukkulan peräsimeen olisi osunut jotain kappaleita, mahdollisesti aiheuttaen vaurioita. Lennonvalvojan lause tarkoitti kuitenkin sitä, että yhteyden katkettua sukkulaan valvoja jonkin aikaa oletti, että sukkula oli asennossa, jossa sukkulan peräsin oli sukkulan radioantennin ja TDRS-satelliitin välissä katkaisten näin satelliitin kautta hoidetun radioliikenteen. Valvoja totesi jonkin ajan kuluttua, että katkos oli kuitenkin vakavampi ja pidempi kuin peräsimen joutuminen hetkeksi radioyhteyden tielle.

08.02.2003 Onnettomuustutkinta jatkuu

Columbian tuhon syyn tutkinta jatkuu edelleen. Nasa on pyrkinyt selvittämään tapahtumien kulkua omien lennonjohtotietojensa ja erilaisten video- ja valokuvien avulla.

04.02.2003 Onnettomuustutkinta käynnissä

Nasan onnettomuustutkijat ovat keränneet Columbian palasia laajalla alueella Texasissa ja Louisianassa. Osat kerätään ensin kahteen keräyspisteeseen ja toimitetaan myöhemmin tutkittavaksi paikkaan, jota ei vielä ole päätetty.

Lennon lähdössä, 80 sekuntia laukaisusta, sukkulan vasempaan siipeen osuneen, lisäpolttoainesäiliöstä irronneen eristepalan, vaikutukset ovat olleet tiiviin analysoinnin kohteena. Eristepalan irtoaminen todettiin laukaisua seuraavana päivänä laukaisusta kuvatuista filmeistä, mutta seuraavien päivien kuluessa tehdyissä asiantuntija-analyyseissa päädyttiin siihen, että tapahtumalla ei ollut merkittävää vaikutusta sukkulan paluun turvallisuuteen.

Onnettomuuden jälkeisissä analyyseissa on nyt kuitenkin pyritty selvittämään, oliko eristepalan aiheuttama vaurio Columbian lämpöeristetiiliin sittenkin arvioitua vakavampi.

Tähänastisissa sukkulan viimeminuuttien lennonjohtotiedoista tehdyissä selvityksissä on voitu todeta, että sukkulan vasemmassa siivessä tapahtui jotain, joka katkaisi useiden anturien yhteydet, nosti siivessä olevan laskutelineen lämpötilaa ja johti sukkulan rungon vasemmalla puolella poikkeukselliseen lämpötilan kohoamiseen.

Lisäksi on todettu, että Columbian automaattiohjaus joutui korjaamaan ennenkokemattoman rajusti sukkulan asentoa kompensoidakseen vasemman siiven kasvanutta ilmanvastusta.

Tutkimukset onnettomuuden syystä jatkuvat. Vaikka laukaisuun liittynyt eristeen törmääminen ja lennonjohdon havaitsemat ongelmat kumpikin kohdistuvat vasempaan siipeen, ei Nasan mukaan tässä vaiheessa vielä voida sanoa varmasti, että niiden välillä olisi yhteys.

01.02.2003 Columbialla anturiongelmia

Muutamaa minuuttia ennen Columbian tuhoa lennonjohto totesi useiden eri lämpöantureiden pettävän sukkulan vasemmassa siivessä.

Tällaisten anturivikojen ei sinänsä katsota olevan lennon kannalta merkittäviä, mutta kun usea toisiinsa liittymätön anturi lakkasi lyhyen ajan kuluessa toimimasta, lennonjohto kiinnitti huomiota asiaan.

Sukkulan valvontajärjestelmät raportoivat anturiongelmista myös sukkulamiehistölle.

Lennonjohdon mukaan laskeutuminen sujui täysin lentosuunnitelman mukaisesti aivan siihen hetkeen asti, jolloin kaikki yhteydet sukkulaan katkesivat.

01.02.2003 Columbia tuhoutunut

(Päivitetty 1.2.2003 klo 23:40)

Yhteys avaruussukkula Columbiaan katkesi sukkulan ollessa palaamassa Kennedyn avaruuskeskukseen. Videokuvissa sukkula näyttää hajonneen useiksi palasiksi. Koko seitsemänhenkinen miehistö menehtyi onnettomuudessa.

Sukkula oli tapahtumahetkellä noin 60 kilometrin korkeudessa ja lensi kahdeksantoistakertaisella äänennopeudella, noin 20.000 km/h.

Syy onnettomuuteen ei ole tiedossa, mutta ensimmäiset spekulaatiot ovat tuoneet esiin sukkulan lähdössä kaksi viikkoa sitten lisäpolttoainesäiliöstä irronneen eristepalan, joka osui sukkulan vasempaan siipeen. Nasa analysoi lähtöä seuranneina päivinä iskun mahdollisesti aiheuttaman vahingon sukkulalle, eikä tulosten perusteella pitänyt vauriomahdollisuutta todennäköisenä.

Jos sukkulan siiven etureuna tai alapinta oli kuitenkin lähdössä vaurioitunut, ei sukkulamiehistöllä missään tapauksessa olisi ollut mahdollisuutta mitenkään korjata ongelmaa.

Nasa ei tässä vaiheessa virallisesti kommentoi onnettomuuden syytä. Tutkimukset syyn selvittämiseksi on kuitenkin käynnistetty.

17.01.2003 Columbia avaruuteen

Columbia-sukkula laukaistiin torstaina 16. päivä tammikuuta STS-107 tutkimuslennolle avaruuteen Kennedyn avaruuskeskuksesta. Discovery-sukkulan polttoainejärjestelmästä löydettyjen halkeamien ei katsottu olevan ongelman, jonka takia Columbian lentoa olisi pitänyt viivyttää.

Sukkulalennon on tällä kertaa määrä kestää noin kuusitoista päivää. Mukana seitsemänhenkisessä miehistössä on myös Israelilainen astronautti, Ilan Ramon.

Lennon tärkeimpänä lastina on Spacehab moduli, joka sukkulan lastiruumaan asennettuna tuo lisätilaa avaruuden painottomuudessa tehtävälle biologiselle, fysikaaliselle ja kemialliselle tutkimukselle.