23.12.2006 Discovery laskeutui Kennedyyn

Avaruussukkula Discovery laskeutui onnistuneesti STS-116 -lennolta Kennedyn avaruukeskukseen lauantaina, 23. joulukuuta puolenyön jälkeen suomenaikaan.

Discoveryn miehistö teki lennon aikana kolme suunniteltua avaruuskävelyä, joilla Kansainvälisen avaruusaseman sähköjärjestelmän kaapelointia muutettiin niin, että aseman uusi aurinkopaneeli saatiin käyttöön. Paneelin asennustyö tehtiin edellisellä sukkulallennolla.

Lisäksi lennon aikana tehtiin yksi ylimääräinen avaruuskävely, jolla aseman vanhan aurinkopaneeliparin toinen puolisko laskostettiin kokoon käsin avustaen, sillä kauko-ohjattu laskostus ei toiminut suunnitellulla tavalla.

Sukkulan miehistössä oli ensimmäinen pohjoismainen astronautti, Euroopan avaruusjärjestön Christer Fuglesang. Fuglesang osallistui lennon aikana kahteen suunniteltuun ja yhteen ylimääräiseen avaruuskävelyyn.

12.12.2006 Discovery telakoitu avaruusasemaan

Avaruussukkula Discovery telakoitui Kansainväliseen avaruusasemaan maanantain ja tiistain välisenä yönä heti puolenyön jälkeen suomenaikaa.

Ensimmäinen avaruuskävely on ohjelmassa telakoitumisen jälkeisenä päivänä. Silloin asennetaan P5 palkki paikalleen. Myöhemmin kahdella avaruuskävelyllä aseman sähköjärjestelmän kaapelointeja uusitaan ja edellisellä lennolla asennettu aurinkopaneeli otetaan käyttöön.

Sukkulan miehistönä on lennon komentaja Mark Polansky, lentäjä William Oefelein, Robert Curbeam, Joan Higginbotham, Nicholas Patrick, Christer Fuglesang ja Sunita Williams. Williams jää avaruusasemalle ja paluulennolla hänen tilallaan on aseman jättävä Thomas Reiter. Fuglesang ja Reiter ovat Euroopan avaruusjärjestön astronautteja.

10.12.2006 Discoveryn lento alkoi

Varhain 10. joulukuuta sunnuntaiaamuna suomenaikaan avaruussukkula Discovery laukaistiin kohti Kansainvälistä avaruusasemaa.

Sukkulan on määrä telakoitua avaruusasemaan kolmantena lentopäivänä.

STS-116 -lennon tärkeänä tehtävänä on avaruuskävelyillä saattaa aseman sähköjärjestelmä toimimaan laajennuksia vastaavasti. Edellisellä sukkulalennolla asemalle asennettiin uusi aurinkopaneelijärjestelmä ja nyt se on tarkoitus kytkeä toimintaan.

Avaruuskävelyille osallistuu myös ruotsalainen Christer Fuglesang, joka on ensimmäinen pohjoismainen avaruuslentäjä. Fuglesang on Euroopan avaruusjärjestön, ESA:n astronautti.

Discoveryn palatessa 12 päiväiseksi suunnitellulta lennoltaan on yksi miehistön jäsen, Sunita Williams, vaihdettu avaruusasemalla olleeseen Thomas Reiteriin. Williams jää noin puoleksi vuodeksi asemalle ja saksalainen ESA:n astronautti Reiter palaa maahan omalta lähes puolen vuoden lennoltaan.

06.12.2006 Uutiskatsaus

Kansainvälinen avaruusasema ISS sain täydennyksiä elintarvike- ja muihin tavaravarastoihinsa, kun venäläinen miehittämätön Progress telakoitui asemaan 26. lokakuuta. Rahtialuksen telakoinnin viime vaiheita viivytti jumittunut antenni. Alus oli joitain tunteja vain heikosti telakoituneena, kun venäläinen lennonjohto arvioi tilannetta.

Kansainvälisen avaruusaseman miehistö teki avaruuskävelyn 23. marraskuuta. Kävelyllä tehtiin mainosluonteinen golf-lyönti, kun venäläinen kosmonautti Mikhail Tyurin löi golf-pallon avaruuteen. Varsinaisiin työtehtäviin kuului muun muassa yritys asettaa lokakuun lopussa saapuneen Progress-rahtialuksen jumittunut antenni oikeaan asentoon. Tämä ei kuitenkaan onnistunut.

Avaruussukkula Discovery valmistautuu varhain aamulla 8. joulukuuta suomenaikaan tapahtuvaksi suunniteltuun laukaisuun STS-116 -lennolle. Discoveryn määränpäänä on Kansainvälinen avaruusasema ISS.

10.10.2006 Avaruusasemalla Sojuzin siirto

Kansainvälisen avaruusaseman miehistö siirtyi myöhään tiistai-iltana 10. päivä lokakuuta suomenaikaan Sojuz-alukseen ja lensi sen telakointiportista toiseen. Siirrolla tehtiin tilaa uudelle miehittämättömälle Progress-rahtialukselle, joka tuo myöhemmin asemalle tarvikkeita.

Siirretty Sojuz TMA-9 oli alus, jolla Michael Lopez-Alegria ja Mikhail Tyurin, sekä avaruusturisti Anousheh Ansari saapuivat asemalle syyskuussa. Ansari ja aseman vanha miehistö, Pavel Vinogradov ja Jeff Williams, palasivat maahan 29. päivä syyskuuta Sojuz TMA-8 -aluksella.

Sojuz-siirron aikana myös asemalla oleva Euroopan avaruusjärjestön astronautti Thomas Reiter oli Sojuz-aluksessa. Sen mahdollisuuden varalta, että telakointi takaisin asemaan ei onnistuisi, koko miehistön oli oltava Sojuzissa.

21.09.2006 Atlantis laskeutui Kennedyn avaruuskeskukseen

Avaruussukkula Atlantis laskeutui 21. päivä syyskuuta Kennedyn avaruuskeskukseen onnistuneelta Kansainvälisen avaruusaseman rakennuslennolta.

Sukkulan miehistö asensi lennon aikana asemalle uuden aurinkopaneelijärjestelmän, joka kaksinkertaistaa aseman sähköntuotannon, kun paneelit otetaan myöhemmin käyttöön.

Atlantiksen lento avasi jälleen avaruusaseman rakennusohjelman pitkän keskeytyksen jälkeen. Avaruussukkula Columbian onnettomuuden takia rakentaminen oli keskeytyksissä tähän lentoon asti.

21.09.2006 Uusi miehistö avaruusasemalle

Venäläinen Sojuz TMA-9 -alus telakoitui 20. päivä syyskuuta Kansainväliseen avaruusasemaan (ISS). Sojuz toi asemalle uuden miehistön kaksi jäsentä ja maksavan amerikkalaisen avaruusturistin.

Michael Lopez-Alegria (USA) ja Mikhail Tyurin (Venäjä) tulevat aseman neljänneksitoista miehistöksi ja korvaavat asemalla puoli vuotta olleet Pavel Vinogradovin (Venäjä) ja Jeff Williamsin (USA). Asemalla on myös avaruussukkulan kyydissä tullut Euroopan avaruusjärjestön Thomas Reiter (Saksa), joka jää edelleen avaruuteen, eli siirtyy kolmannestatoista miehistöstä neljänteentoista.

Kansainvälisen avaruusaseman miehistön koko on ollut vain kaksi henkeä avaruussukkula Columbian onnettomuuden jälkeisten huoltovaikeuksien takia. Kun säännölliset sukkulalennot asemalle on jälleen voitu aloitta, on myös miehistön koko kasvatettu taas kolmeen henkeen.

TMA-9 -aluksella asemalle tullut Anousheh Ansari on ensimmäinen maksava avaruusturistinainen. Hän viipyy asemalla noin viikon ja palaa maahan yhdessä Vinogradovin ja Williamsin kanssa Sojuz TMA-8 -aluksella.

Sojuz TMA-9 jää seuraavan puolen vuoden ajaksi asemaan telakoituneeksi pelastusalukseksi, jolla koko kolmihenkinen miehistö voi tarpeen vaatiessa palata nopeasti maahan.

17.09.2006 Atlantis valmistautuu paluuseen

Avaruussukkula Atlantiksen miehistö on asentanut Kansainväliselle avaruusasemalle uuden aurinkopaneelijärjestelmän. Sunnuntaina Atlantis irrottautui asemasta, kun takana oli viikon aikana kolme avaruuskävelyä ja onnistunut tehtävän suoritus.

Atlantiksen paluu maan pinnalle tapahtuu keskiviikkona. Ennen sitä tehdään vielä viimeiset tarkistukset sukkulan lentokelpoisuuden varmistamiseksi.

Avaruusasemalla riittää lähipäivinä toimintaa. Avaruussukkulan jo lähdettyä, edessä on vanhan ja jätteillä täytetyn miehittämättömän Progress-aluksen irrottautuminen ja pian sen jälkeen asemalle on määrä saapua uusi vaihtomiehistö, jonka mukana tulee vierailulle myös avaruusturisti.

11.09.2006 Atlantis telakoitui asemaan

Avaruussukkula Atlantis telakoitui 11. päivä syyskuuta Kansainväliseen avaruusasemaan (International Space Station, ISS). Sukkulan lastiruumassa on aurinkopaneelijärjestelmä, joka on tarkoitus asentaa lennon aikana.

NASA luonnehtii sukkulan tehtävää yhdeksi vaativimmista koskaan avaruudessa tehdyistä operaatioista. Asennustyöt vaativat kolme avaruuskävelyä.

Sukkulan on määrä olla telakoituneena avaruusasemaan viikon verran.

09.09.2006 Atlantis-sukkula onnistuneesti avaruuteen

(Päivitetty 09.09.2006 23:15)

Yhdysvaltain avaruushallinto NASA laukaisi lauantaina, 9. syyskuuta, avaruussukkula Atlantiksen avaruuteen kohti Kansainvälistä avaruusasemaa.

STS-115 miehistö perinteisellä astronauttien aamiaisella laukaisupäivänä. Kuva: NASA/Kim Shiflett

Sukkulan lastina on avaruusasemalle asennettava toinen aurinkopaneelijärjestelmä. Atlantiksen astronauttien on määrä avaruuskävelyillä asentaa paneelit käyttökuntoon.

Lennon laukaisu myöhästyi alkuperäisestä suunnitelmasta lukuisten vastoinkäymisten takia. Niin luonto kuin tekniset ongelmatkin siirsivät lähtöä elokuun 27. päivästä syyskuun 9. päivään. Luonnon aiheuttamia viivytyksiä olivat lähtötelineisiin lyönyt salama ja Floridaa uhannut hirmumyrsky. Teknisiä ongelmia olivat sukkulalle sähköä tuottavan polttokennon epäilty häiriö ja polttoainesäiliön ennenaikaisesta tyhjenemisestä varoittavan anturin toimimattomuus.

Kun Atlantis, lastinaan avaruusaseman aurinkopaneelit, lopulta onnistuttiin laukaisemaan STS-115 -lennolle, jatkuu samalla Columbia-sukkulan tuhosta lähtien pysähdyksissä ollut Kansainvälisen avaruusaseman rakennustyö.

Lennon miehistönä on komentaja Brent W. Jett Jr., lentäjä Christopher J. Ferguson, sekä muuna miehistönä Heidemarie M. Stefanyshyn-Piper, Joseph R. Tanner, Daniel C. Burbank ja Steven G. MacLean. MacLean on Kanadan avaruushallinnon astronautti.

29.08.2006 Sukkula pois laukaisupaikalta

(Päivitetty 31.08.2006)

Avaruussukkula Atlantis siirrettiin pois laukaisupaikalta lähestyvän myrskyn takia ja laukaisu siirtyy myöhempään ajankohtaan. Kesken siirron tiistaina NASA päätti kuitenkin palauttaa sukkulan lähtöpaikalle, koska tuuliennuste muuttui suotuisammaksi.

Myrskyn jälkeen NASA tarkastaa sukkulan ja Kennedyn avaruuskeskuksen kunnon. Jos normaaleihin lähtövalmisteluihin päästään pikaisesti, voidaan Atlantis laukaista matkaan syyskuun 6. päivä. Viivytysten varalta 7. ja ilmeisesti myös 8. päivä ovat mahdollisia.

Koska Venäjä laukaisee syyskuun puolivälissä Kansainvälisen avaruusaseman seuraavan vaihtomiehistön, ei Atlantiksen laukaisua voida siirtää enää myöhemmäksi syyskuulle. Avaruusasema ei nykyisessä rakennusvaiheessaan pystyisi ylläpitämään elinoloja sekä miehistövaihdon aikana tilapäisesti kuusihenkiselle aseman miehistölle ja sukkulan kuudelle astronautille.

27.08.2006 Sukkulan laukaisu siirtyy

Avaruussukkula Atlantiksen sunnuntaille suunniteltu laukaisu kohti Kansainvälistä avaruusasemaa siirtyi ainakin tiistaille, 29. päivälle elokuuta. Sukkulan lähtötelineen ukkosenjohdattimeen löi perjantaina salama ja NASA haluaa selvittää aiheutuiko iskusta vaurioita sukkulaan.

Myös Floridaa lähestyvä hurrikaani saattaa nostaa niin voimakkaat tuulet, että sukkula joudutaan siirtämään lähtöpaikalta suojaan. Tämä aiheuttaisi usean päivän viivytyksen lähtöön.

Sukkulan laukaisuikkuna ulottuu syyskuun 13. päivään asti, mutta koska venäläinen Sojuz on lähdössä kohti Kansainvälistä avaruusasemaa syyskuussa, on sukkula laukaistava 7. päivään mennessä. Tämä johtuu siitä, että asemalle ei haluta sekä Sojuz-alusta kolmen hengen miehistöineen, että sukkulaa kuuden hengen miehistönsä kanssa saman aikaisesti.

Ellei sukkulaa saada laukaistua syyskuun 7. tai 8. päivään mennessä, siirtyy laukaisu lokakuulle.

21.08.2006 Yritykset hoitamaan ISS:n kuljetukset

Yhdysvaltain avaruushallinto NASA on valinnut kaksi yksityistä yritystä ohjelmaan, jossa on tavoitteena kehittää kaupallista avaruuslentotoimintaa (Commercial Orbital Transportation Services, COTS). Amerikkalaiset SpaceX ja Rocketplane-Kistler -yhtiöt saavat NASA:lta yhteensä 500 miljoonaa dollaria hankkeeseen, jossa kehitetään Kansainväliselle avaruusasemalle (International Space Station, ISS) rahtia ja mahdollisesti miehistöä kuljettava järjestelmä.

SpaceX -yhtiö kehittää parhaillaan Falcon 1 kantorakettia, jonka ensimmäinen laukaisu päätyi raketin tuhoutumiseen. SpaceX valmistautuu seuraavaan koelentoon ja kehittää samalla isompia Falcon 5 ja Falcon 9 kantoraketteja.

NASA:n COTS-ohjelmaan SpaceX osallistuu Falcon 9 -kantoraketilla ja Dragon-kapselilla, jota voidaan käyttää rahdin ja jopa seitsemän ihmisen kuljettamiseen avaruuteen. Kapselia on jo suunniteltu useiden vuosien ajan, mutta NASA asettaa omat erityisvaatimuksensa, jotka SpaceX:n on toteutettava.

Rocketplane-Kistler -yhtiö kehittää omaa kaksivaiheista K-1 kantorakettia, jota voidaan käyttää rahdin ja miehistön kuljettamiseen Kansainväliselle avaruusasemalle. K-1 rakettia ei ole vielä kertaakaan laukaistu avaruuteen.

Molemmissa hankkeissa on tehty ratkaisuja, jotka yksinkertaistavat tekniikkaa. Esimerkiksi kumpikaan yrityksistä ei suunnittele telakoituvansa omin voimin avaruusasemaan, vaan molemmat suunnittelevat lentävänsä avaruusaseman lähelle, josta avaruusaseman robottikäsi nappaa kapselin ja asettaa sen telakointiporttiin.

COTS-ohjelman tarkoitus on osaltaan turvata Kansainvälisen avaruusaseman toiminta, kun sukkulalennot päättyvät vuoden 2010 paikkeilla.

11.08.2006 NASA valmistautuu sukkulalentoon

NASA valmistautuu seuraavaan avaruussukkula Atlantiksen lentoon. Edellinen, heinäkuun 17. päivä päättynyt Discoveryn testilento ei tuonut esiin ongelmia, jotka vaatisivat lisäkorjauksia ennen seuraavaa lentoa.

Atlantiksen STS-115 -lento alkaa aikaisintaan elokuun 27. päivä, mutta viivytysten vaatiessa laukaisuikkunaa voidaan venyttää syykuun 13. päivään asti.

STS-115 -lennolla avaruussukkulat palaavat jälleen varsinaiseen Kansainvälisen avaruusaseman (ISS) rakennustyöhön. Atlantiksen lastina on kaksi aurinkopaneelia tukirakenteineen ja miehistö asentaa ne avaruuskävelyillä käyttökuntoon. Aurinkopaneelit tuottavat yhteensä 60 kilowattia lisää sähköä aseman tarpeisiin.

16.07.2006 Sukkula valmistautuu paluuseen

Avaruussukkula Discovery irrottautui Kansainvälisestä avaruusasemasta lauantaina 15. heinäkuuta ja valmistautuu maanantain, 17. päivän, paluuseen Kennedyn avaruuskeskukseen.

Jos sääolosuhteet eivät ole suotuisat, voi sukkula laskeutua tiistaina tai keskiviikkona myös Edwardsin lentotukikohtaan Californiaan.

Sukkulan miehistö teki avaruusasemaan telakoinnin aikana kolme onnistunutta avaruuskävelyä, joilla huollettiin asemaa ja testattiin sukkulan lämpösuojien korjaustekniikoita.

Lennon aikana Discoveryn lämpösuojien kunto on tutkittu perusteellisesti valokuvaamalla ja sukkulan robottikäteen liitetyille laitteilla. Lämpösuojissa, jotka suojaavat sukkulaa ilmakehään paluun aikana syntyvältä kuumuudelta, ei ole todettu mitään merkittäviä ongelmia.

Sen sijaan huolta aiheuttaa yhdessä sukkulan kolmesta hydraulijärjestelmän käyttövoiman tuottavassa laitteessa (Auxiliary Power Unit, APU) todettu mahdollinen vuoto. Vuoto ei kuitenkaan vähäisyytensä takia ilmeisesti vaikuta sukkulan laskeutumiseen.

Sukkula toimitti STS-121 -lennolla asemalle tarvikkeita ja kolmannen miehistöjäsenen, Thomas Reiterin, joka jäi asemalle kahden siellä ennestään olleen jäsenen lisäksi.

13.07.2006 Yksityinen asuttavan moduulin malli avaruuteen

(Päivitetty 14.07.2006)

Yksityinen Bigelow Aerospace yhtiö on lähettänyt rakentamansa asuinmoduulin mallikappaleen avaruuteen venäläisellä ISC Kosmotras Dnepr -raketilla. Bigelowin Genesis I on avaruudessa muotoonsa puhallettava pehmeästä, mutta kestävästä materiaalista valmistettu moduuli.

Avaruudessa täytettävän pehmeärunkoisen moduulin kehitystyö kuului alkujaan Kansainvälisen avaruusaseman laajennussuunnitelmiin, mutta budjettileikkauksissa hanke hyllytettiin. Amerikkalainen kiinteistömiljonääri Robert Bigelow hankki projektiin oikeudet ja on vuodesta 1999 kehittänyt asuttavien avaruusmoduulien tekniikkaa Bigelow Aerospace yhtiössään.

Keskiviikkona 12. heinäkuuta avaruuteen laukaistu Genesis I prototyyppi on kerrottujen tietojen mukaan saavuttanut kiertoratansa 550 kilometrin korkeudessa, moduuli on täyttynyt muotoonsa ja sen aurinkopaneelit ovat toiminnassa tuottaen sähköä testilaitteistolle. Moduulin sisälämpötilaksi on raportoitu miellyttävät 26 astetta celsiusta. Moduulin pituus on neljä metriä ja halkaisija 1,2 metriä.

Laukaisuun käytetty ISC Kosmotras Dnepr on venäläinen raketti, joka on muunnettu aikanaan Neuvostoliiton rakentamista SS-18 mannertenvälisistä ydinohjuksista. Raketti pystyy toimittamaan 300 kilometrin korkeuteen 2400 - 3600 kilon lasteja ja runsaan 800 kilomerin korkeuteen muutaman sadan kilon hyötykuormia.

Bigelowin päämääränä on laukaista avaruuteen vuonna 2012 Nautilus-moduuli, jonka tilavuus olisi noin 330 kuutiometriä. Kaupalliseen käyttöön soveltuva moduuli on aikataulun mukaan valmis käyttöön vuonna 2015.

Moduuleille on suunniteltu käyttöä esimerkiksi hotelleina ja avaruusurheilukeskuksina. Avaruuskokemuksia kaipaavien turistien ja äärimmäisen eksoottisten urheilumahdollisuuksien houkuttamien ihmisten kuljettaminen avaruuteen on kuitenkin vielä oma haasteensa. Tällä hetkellä ainoa olemassa oleva vaihtoehto on venäläinen Sojuz-kapseli, joka kuitenkin kuljettaa kerrallaan enintään kolme ihmistä - mukaan lukien kapselin lentäjät.

Venäläisillä on kuitenkin suunnitelmia kehittää uusi suurempi Sojuz-versio nimeltään Clipper. Samoin on mahdollista, että yksityiset avaruusyrittäjät kehittävät kiertoradan saavuttavia matkustajien kuljetukseen pystyviä aluksia, vaikka haasteet niiden osalta ovatkin suuret.

Joka tapauksessa Bigelowin testilento on jälleen esimerkki yksityisen liike-elämän pyrkimyksestä tuoda avaruusmatkailu kaupallisella pohjalla lähemmäksi tavallisten ihmisten mahdollisuuksia - tosin vielä lähivuosikymmeninä lähinnä erittäin varakkaiden ihmisten.

06.07.2006 Discovery telakoitui avaruusasemaan

Avaruussukkula Discovery telakoitui torstaina 6. päivä heinäkuuta Kansainväliseen avaruusasemaan. Sukkulan seitsemänhenkisen miehistön ja kahden avaruusasemalla jo olevan avaruuslentäjän yhteistyö kestää runsaan viikon.

Sukkulamiehistöön kuuluva saksalainen Thomas Reiter jää sukkulan lähdettyä avaruusasemalle ja täydentää näin aseman miehistön kolmihenkiseksi ensimmäisen kerran avaruussukkula Columbian onnettomuuden jälkeen. Sukkulalaivastolla on ollut keskeinen asema aseman ylläpidossa, eikä ilman säännöllisiä sukkulalentoja aseman miehistöä ole pystytty pitämään kahta suurempana.

Vaikka Discoveryn lento virallisesti on vuoden 2003 Columbia-onnettomuuden jälkeen vasta toinen testilento, on sillä mukana myös hyötykuormaa. Sukkulan lastiruumassa on Italiassa valmistettu Leonardo-moduuli, joka on lastattu täyteen tarvikkeita avaruusaseman käyttöön. Moduuli kiinnitetään avaruusasemaan vierailun ajaksi, tyhjennetään tarvikkeista ja täytetään asemalla tarpeettomaksi käyneille tarvikkeilla, minkä jälkeen Discovery tuo moduulin takaisin maahan lastiruumassaan.

Avaruussukkulan miehistö tekee lennon aikana ainakin kaksi avaruuskävelyä. Mikäli sukkulan energiavarat ja muut varastot riittävät ylimääräiseen lentopäivään, tekee miehistö vielä kolmannen avaruuskävelyn. Avaruuskävelyillä on tarkoitus korjata aseman vioittunut liikkuva robottikäden alusta ja testata sukkulan lämpöeristeiden korjaustekniikoita.

04.07.2006 Discovery avaruuteen

Avaruussukkula Discovery laukaistiin avaruuteen, kohti Kansainvälistä avaruusasemaa, tiistaina, heinäkuun neljäntenä päivänä.

Laukaisua uhkasi vielä edellisenä päivänä lisäpolttoainesäiliön lämpöeristepinnassa havaittu vaurio, mutta sen ei lopulta katsottu muodostavan uhkaa lennon onnistumiselle.

02.07.2006 Sukkulan lähtö siirtyy tiistaille

Avaruussukkula Discoveryn lähtöyritys sunnuntaina 2. päivä heinäkuuta peruuntui jälleen epäsuotuisan sään takia.

Tällä kertaa laukaisuyrityksissä pidetään kahden päivän tauko, eli seuraava yritys on tiistaina 4. heinäkuuta.

01.07.2006 Discoveryn laukaisu siirtyy vuorokauden

Avaruussukkula Discoveryn laukaisu avaruuteen siirtyi heinäkuun ensimmäisestä päivästä heinäkuun toiselle päivälle.

Sää Kennedyn avaruuskeskuksen alueella ei täyttänyt laukaisukriteerejä. Erityisesti tilanteessa, jossa lentoonlähtö keskeytyy tekniseen vikaan alkuvaiheessa ja sukkula joutuu ennen avaruuteen pääsyä palaamaan Kennedyn avaruuskeskukseen, on näkyvyyden oltava hyvä.

29.06.2006 Sukkulan lähtölaskenta käynnistyi

Avaruussukkula Discoveryn lähtölaskentakello käynnistyi 28. ja 29. päivien välisenä yönä keskiyöllä suomenaikaa.

Sukkulan laukaisun on määrä tapahtua heinäkuun ensimmäisenä päivänä ja telakoitumisen Kanainväliseen asemaan kolmantena lentopäivänä.

Sääennuste ensimmäiselle laukaisupäivälle lupaa vain 40 prosenttista todennäköisyyttä laukaisuehdot täyttäville olosuhteille. Tilanne säilyy samana myös seuraavien kahden päivän ajan.

Sukkulalennon STS-121 komentaja on Steven Lindsey, lentäjä Mark Kelly ja muina miehistön jäseninä ovat Lisa Nowak, Michael Fossum, Stephanie Wilson, Piers Sellers sekä Thomas Reiter. Komenentaja Lindsey lähtee avaruuteen neljättä kertaa, Reiter, Kelly sekä Sellers toista ja muut ensimmäistä kertaa. Euroopan avaruusjärjestön astronautti Reiter teki edellisen lentonsa Mir-avaruusasemalle vuonna 1996 ja oli asemalla peräti 179 vuorokautta.

26.06.2006 Progress 22 telakoitui asemaan

Venäläinen miehittämätön Progress 22 telakoitui maanantaina 26. päivä kesäkuuta Kansainväliseen avaruusasemaan.

Progress toimitti asemalle vettä, happea, ruokaa ja muita tarvikkeita. Progress 22 tulee toimimaan jatkossa varastona aseman tarvikkeille, aiemmin progresseja on lastin purkamisen jälkeen käytetty vain jätteiden ja tarpeettomien tavaroiden poistamiseen asemalta.

Kansainväliseen avaruusasemaan on edelleen telakoituneena myös Progress 21 alus.

24.06.2006 Progress 22 kohti avaruusasemaa

Venäläinen miehittämätön Progress 22 rahtialus laukaistiin lauantaina 24. päivänä kesäkuuta Kazakstanista kohti Kansainvälistä avaruusasemaa.

Progress toimittaa asemalle vettä, polttoainetta, happea ja tarvikkeita. Progressin on määrä telakoitua asemaan maanantaina 26. kesäkuuta.

20.06.2006 Progress 20 irti asemasta

Miehittämätön venäläinen Progress 20 -alus irrotettiin Kansainvälisestä avaruusasemasta (ISS) maanantaina 19. kesäkuuta. Tarpeettomilla tarvikkeilla ja jätteillä lastattu Progress ohjattiin tuhoutumaan Maan ilmakehään.

Progress 20 teki tilaa kesäkuun 24. päivä laukaistavalle Progress 22 alukselle, jonka on määrä tuoda asemalle uusia tarvikkeita, happea ja vettä.

Asemalla on edelleen telakoituneena Progress 21, joka laukaistiin avaruuteen huhtikuun 24. päivä.

Heinäkuun alussa asemalle odotetaan jälleen pitkän tauon jälkeen myös avaruussukkulaa, kun Discovery-sukkula laukaistaan nykyisen aikataulun mukaan heinäkuun 1. päivänä Kennedyn avaruuskeskuksesta, Floridasta.

18.06.2006 Seuraava sukkulalento heinäkuun 1. päivä

Kesäkuun 16. - 17. päivä NASA:n sukkula-asiantuntijat pitivät lentovalmiuskokouksen, jonka tuloksena päätettiin, että avaruussukkula Discovery on valmis lentämään kansainväliselle avaruusasemalle 1. heinäkuuta.

Lennolle osallistuva Euroopan avaruusjärjestön saksalainen Thomas Reiter jää osaksi Kansainvälisen avaruusaseman miehistöä. Näin aseman miehistön koko kasvaa jälleen kolmeen, oltuaan viimeiset runsaat kolme vuotta vain kaksi henkeä. Miehistön lisäys perustuu siihen, että Columbia sukkulan vuonna 2003 tapahtuneen onnettomuuden ja siitä seuranneen lentotauon jälkeen avaruussukkulan uskotaan taas jatkossa pystyvän säännöllisesti toimittamaan täydennystarvikkeita asemalle.

28.05.2006 ISS:llä valmistaudutaan avaruuskävelyyn

Kansainvälisellä avaruusasemalla (ISS) valmistaudutaan 65. avaruuskävelyyn. Aseman ulkopuolisiin töihin on määrä ryhtyä kesäkuun ensimmäisenä päivänä.

Asemalla nyt oleva kolmastoista pysyvä miehistö, Pavel Vinogradov (Venäjä) ja Jeff Williams (USA), siirtyy aseman ulkopuolelle venäläisissä Orlan-avaruuspuvuissa ja asema jää kävelyn ajaksi miehittämättömäksi.

Avaruuskävelyn tehtäviin kuuluu muun muassa happea tuottavan venäläisen Elektron-laitteen poistoventtiilin huolto. Elektron hajottaa vettä hapeksi ja vedyksi. Happi käytetään avaruusaseman asukkaiden hengitykseen ja vety johdetaan aseman ulkopuolelle avaruuteen.

Kaikkine tehtävineen avaruuskävelyn suunniteltu kestoaika on alle kuusi tuntia.

25.04.2006 Progress kohti avaruusasemaa

Miehittämätön venäläinen Progress 21 rahtialus laukaistiin kohti Kansainvälistä avaruussasemaa 24. huhtikuuta. Progressin on määrä telakoitua asemaan 26. päivä. Alus toimittaa tarvikkeita aseman miehistölle.

Asemalle on poikkeuksellisesti jätetty telakoituneeksi myös edellinen Progress 20, jonka on määrä irrottautua asemasta vasta kesäkuun puolivälissä.

25.04.2006 Kiinan seuraava avaruuslento 2008

Kiina on ilmoittanut tekevänsä kolmannen miehitetyn avaruuslentonsa syyskuussa 2008.

Lennon ohjelmaan kuuluu ensimmäinen kiinalaisten tekemä avaruuskävely. Myöhemmillä lennoilla Kiina suunnittelee harjoittelevansa myös kahden aluksen telakointeja ja tavoittelee oman avaruusaseman rakentamista.

30.03.2006 Uusi miehistö avaruusasemalle

Kansainväliselle avaruusasemalle laukaistiin uusi miehistö venäläisellä Sojuz-alukella 30. maaliskuuta. Pavel Vinogradov ja Jeff Williams saapuvat asemalle huhtikuun 1. päivä.

Sojuz-aluksessa matkustaa myös brasilialainen Marcos Pontes, joka viipyy asemalla runsaan viikon ja palaa sitten aseman nykyisen miehistön kanssa maahan.

Vinogradov ja Williams ovat aseman 13. miehistö. Miehistö täydentyy myöhemmin kesällä kolmijäseniseksi, kun saksalainen Thomas Reiter lentää avaruussukkula Discoveryn lennolla asemalle ja jää sinne ensimmäiseksi ei-venäläiseksi ja ei-amerikkalaiseksi pitkäaikaismiehistöjäseneksi.

30.03.2006 Sukkula valmistautuu lentoon

Avaruussukkula Discoveryn toukokuulle suunniteltu lento on siirretty heinäkuulle. Discoveryn ja sen pelastuslentovalmiuteen vaadittavan Atlantiksen valmistelut lentoa varten etenevät, mutta ongelmien ja viivytysten saattamana.

Sukkulan ja lisäpolttoainesäiliön välillä oleva ilmanohjausramppi on poistettu ja muutoksen vaikutuksia tutkitaan tuulitunnelikokeissa pienoismalleilla. Toistaiseksi tulokset eivät ole olleet aivan niin selkeitä kuin on toivottu, joten testaamista ja analysointia joudutaan jatkamaan.

Useat sukkulan järjestelmien viat ovat aiheuttaneet lähtövalmisteluille huolta ja muutama onnettomuus on aiheuttanut vahinkoja. Esimerkiksi sukkulan robottikäsivarsi vaurioitui töiden yhteydessä ja sitä on jouduttu korjaamaan.

Discoveryn suunniteltu laukaisuaika on heinäkuun 1. päivästä 19. päivään ulottuvalla välillä.

21.01.2006 Avaruuskävelyn valmisteluja asemalla

Kansainvälisen avaruusaseman nykyinen miehistö valmistautuu toiseen avaruuskävelyynsä. Kävely on määrä tehdä helmikuun alkupäivinä.

Vuoden 2005 loppupuolella asema sai jälleen täydennyksiä tarvikkeisiinsa venäläisellä Progress-rahtialuksella. Progress 20 telakoitui asemaan 23. päivä joulukuuta. Tällä kertaa poikkeuksellisesti myös Progress 19 jätettiin kiinni asemaan. Yleensä edellinen rahtialus irrotetaan ja ohjataan tuhoutumaan ilmakehään, mutta nyt haluttiin hyödyntää vanhan Progressin happivarastoja. Progress 19 on tarkoitus ohjata tuhoutumaan jätteillä täytettynä vasta maaliskuun alussa.