26.12.2004 Progress telakoitui avaruusasemaan

Venäläinen miehittämätön Progress 16 -rahtialus telakoitui onnistuneesti Kansainväliseen avaruusasemaan puolen yön jälkeen varhain 26. päivä Suomen aikaan. Aluksen rahtina oli muun muassa elintarvikkeita, joita asemalla kaivattiin kipeästi.

Rahtialuksen automaattinen lento avaruusasemalle sujui lähes ongelmitta. Vain pientä aikataulusäätöä tehtiin lennon loppuvaiheessa.

Normaalisti Progress telakoituu niin, että avaruusasema on Venäläisten maa-asemien yläpuolella ja lennonjohto saa siten suoraa videokuvaa ja telemetriatietoa Progress-aluksesta. Tällä kertaa oli tarkoitus käyttää järjestelyä, jossa Progressin tiedot välitetään avaruusaseman kautta Venäjän lennonjohdolle ja telakointi olisi tapahtunut, kun asema oli Etelä-Amerikan Atlantin puoleisen rannikon yläpuolella.

Kun Progressin lähettämää tietoa ei saatu välitettyä Venäjän lennonjohtoon, päätti lennonjohto viivyttää telakointia niin pitkään, että asema ja Progress tulivat Venäläisten maa-asemien yläpuolelle. Tämän pienen viivytyksen jälkeen telakointi sujui ongelmitta.

22.12.2004 Avaruusasema valmistautuu täydennyksiin

Kansainväliseen avaruusasemaan telakoituneena ollut Progress 15 irrotettiin asemasta keskiviikkona 22. päivä joulukuuta myöhään illalla Suomen aikaan. Progress 16 on määrä laukaista avaruuteen perjantain ensiminuuteilla ja telakoitua edeltäjänsä vapaaksi jättämään telakointiporttiin 26. päivän yöllä heti puolen yön jälkeen Suomen aikaa.

Progress 15 on täytetty jätteillä ja muulla tarpeettomalla tavaralla ja se ohjataan tuhoutumaan ilmakehään.

Progress 16 on lastattu elintarvikkeilla ja polttoaineella aseman varastojen täydennykseksi. Erityisesti ruokaa asemalla kaivataan, sillä aseman ruokavarat ovat lähes lopussa. Kahden hengen miehistö on viimeisen kuukauden ajan syönyt ruokaa vain noin puolet normaalista annoksesta ja korvannut puuttuvan energiamäärän sokeripitoisilla makeisilla ja kekseillä.

10.12.2004 Avaruusasemalla ruokapula

Elintarvikkeiden määrä Kansainvälisellä avaruusasemalla on laskenut uhkaavan alas. Miehistö on alkanut käyttää varavarastoja useita viikkoja ennakoitua aiemmin. Jos seuraava Progress-rahtialus ei saavu asemalle aikataulun mukaisesti joulukuun 25. päivä tai aivan pian sen jälkeen, miehistö joutuu jättämään aseman.

Yhdysvaltojen avaruussukkuloiden jo lähes kaksi vuotta kestäneen lentokiellon takia aseman huolto on ollut venäläisten Progress-alusten varassa. Progress pystyy kuljettamaan rahtia kuitenkin paljon vähemmän kuin avaruussukkula, joten aseman normaalisti kolmen hengen miehistö on jouduttu pienentämään kahteen.

Alkujaan marraskuulle suunniteltu Progress-lento on viivästynyt joulukuun loppupuolelle ja aseman elintarvike- ja juomavesivarastot ovat päässeet kutistumaan huolestuttavan vähiin. Myös elintarvikevarastojen kirjanpito on pettänyt. Lennonjohdolle selvisi viime viikolla, että nykyinen miehistö oli alkanut käyttää varavarastoja viikkoja odotettua aikaisemmin.

Varastokirjanpidon heikkous on siinä, että elintarvikkeet on asemalla säilötty useaan eri paikaan ja siksi kirjanpito ei ole aivan yksinkertaista.

Jos Progress ei saavu joulupäivänä avaruusasemalle, joutuu miehistö lähtemään yhden tai kahden viikon kuluessa ja jättämään aseman tyhjilleen.

Kansainvälinen avaruusasema on ollut muutamia tunteja miehittämättömänä avaruuskävelyjen aikana, mutta jos asema on jätettävä tammikuun alussa, se jää tyhjäksi useiksi kuukausiksi. Ennen maahan paluuta miehistö joutuu valmistelemaan aseman järjestelmät tilaan, jossa niitä voidaan hallita kauko-ohjauksella lennonjohdosta.

Jos Progress telakoituu asemaan ajoissa, on miehistöllä sen jälkeen käytössä elintarvikkeita yli sadan vuorokauden tarpeisiin.

29.11.2004 Sojuz toiseen telakointiporttiin

Kansainvälisen avaruusaseman miehistö, komentaja Leroy Chiao (USA) ja lentoinsinööri Salizhan Sharipov (Venäjä), siirsivät asemaan telakoidun Sojuz-aluksen toiseen telakointiporttiin tehdäkseen tilaa myöhemmin tehtävälle avaruuskävelylle.

Miehistö siirtyi 29. päivä marraskuuta aamulla Suomen aikaan Sojuz alukseen. Valmistelutöiden jälkeen siirtolento kesti Sharipovin ohjaamana noin kaksikymmentä minuuttia. Onnistuneen siirron ja tiiviystarkastusten jälkeen miehistö palasi takaisin avaruusaseman sisätiloihin. Asema oli siirtolennon ajaksi asetettu automaattiseen toimintatilaan ja miehistön ensimmäinen tehtävä oli palauttaa aseman järjestelmät takaisin miehitettyyn toimintatilaan.

Edellisen kerran Kansainvälisen avaruusaseman Sojuz-alusta siirrettiin huhtikuussa 2002. Yleensä Sojuz on koko kuuden kuukauden mittaisen telakointiaikansa kiinnittyneenä yhteen ja samaan telakointiporttiin.

24.11.2004 Bushin avaruussuunnitelma sai rahoituksen

Yhdysvaltain kongressi hyväksyi viime viikonloppuna NASA:n budjetin vuodelle 2005. NASA sai pyytämänsä rahoituksen käynnistääkseen presidentti George Bushin tammikuussa 2004 visioiman suunnitelman lähettää ihmisen jälleen kuuhun ja myöhemmin myös Marsiin.

Arvioiden mukaan nyt sai todellisen ja konkreettisen lähtölaukauksen hanke, jolle vertauskohta löytyy vain Yhdysvaltojen Apollo-ohjelmasta kuusikymmentäluvulla.

Nasan budjetti talousvuodelle 2005 on 16,2 miljardia dollaria. Summa on 822 miljoonaa enemmän kuin edellisen vuoden budjetti, mutta jäi vielä 44 miljoonaa alle Nasan budjettianomuksen.

Budjetti sisältää varoja myös Hubble-avaruusteleskoopin huoltoon ja avaruussukkulan Columbia-sukkulan onnettomuuden jälkeisiin jatkuvasti lisääntyvässä määrin varoja vaativiin muutostöihin.

18.11.2004 Progress nosti avaruusaseman rataa

Keskiviikkona 17. päivä marraskuuta venäläinen Progress-rahtialus käytti rakettimoottoreitaan nostaakseen Kansainvälisen avaruusaseman kiertorataa. Ennakoitua heikompi moottorien työntövoima johti 2,9 km radankorotukseen odotetun 4,4 kilometrin sijasta.

Lennonjohto Moskovassa tutkii syytä Progressin moottorien toimintahäiriöön.

Progress-aluksia käytetään säännöllisesti avaruusaseman radan korottamiseen. Kiertoradalla vielä vaikuttavan ilmakehän vastus alentaa aseman rataa ja sitä on aika-ajoin korotettava vastaavasti.

Progress on kertakäyttöinen miehittämätön rahtialus, joka tuo tarvikkeita avaruusasemalle. Se on useita kuukausia kiinnittyneenä avaruusasemaan ja sen moottoreita käytetään aseman radan muutoksiin. Lopulta, yleensä hiukan ennen uuden Progressin saapumista asemalle, vanha Progress irrotetaan ja ohjataan jätteillä täytettynä tuhoutumaan maan ilmakehään.

16.11.2004 Avaruusasemalla Sojuzin siirto

Kansainvälisen avaruusaseman miehistö siirtää Sojuz-aluksensa toiseen telakointiporttiin todennäköisesti 29. päivä marraskuuta. Tarkoitus on tehdä tilaa myöhemmin tehtävää avaruuskävelyä varten.

Sojuz-alus toi miehistön avaruusasemalle lokakuussa ja se toimii puolen vuoden ajan miehistön pelastusaluksena, jolla hätätapauksessa päästään koska tahansa takaisin maan pinnalle.

Telakointiportin vaihdon ajaksi molempien asemalla olevien miesten on mentävä Sojuz-alukseen, sillä jos telakointi takaisin asemaan jostain syystä osoittautuisi mahdottomaksi, ei miehistöllä ole muuta vaihtoehtoa kuin palata takaisin maahan ja jättää asema tyhjäksi.

24.10.2004 Avaruusaseman miehistö turvallisesti maahan

Kansainvälisen avaruusaseman yhdeksäs miehistö palasi varhain sunnuntaiaamuna 24. päivä lokakuuta takaisin maahan kuuden kuukauden avaruudessa oleskelunsa jälkeen.

Venäläinen komentaja Gennady Padalka ja amerikkalainen tiedeupseeri Mike Fincke laskeutuivat Kazakstaniin kello 3:36 suomenaikaan. Heidän mukanaan oli venäläinen kosmonautti Yuri Shargin, joka kävi asemalla viikon mittaisella vierailulla.

Miehistöä kuljettaneen Sojuz TMA-4 -kapselin ja Kansainvälisen avaruusaseman väliset luukut suljettiin lauantai-iltana kello 21:13 (kaikki ajat Suomen kesäaikaa). Kolmen tunnin tiiviystarkistusten ja muiden lähtövalmisteluiden jälkeen Sojuz irrottautui asemasta kello 23:08. Alle tunti ennen laskeutumista Kazakstaniin, Sojuzin rakettimoottorit käynnistettiin runsaaksi neljäksi minuutiksi ja aluksen vauhti hidastui niin, että se poistui kiertoradalta ja aloitti laskeutumisen.

17.10.2004 Kymmenes miehistö asemalle

Venäläinen Sojuz-alus telakoitui varhain aamulla 16. lokakuuta Kansainväliseen avaruusasemaan. Alus toi aseman kymmenennen miehistön. Uusi komentaja on Leroy Chiao ja hänen kanssaan asemalle jää Salizhan Sharipov.

Miehistön mukana asemalle tuli myös Yuri Shargin, mutta hän palaa aseman vanhan miehistön kanssa maahan noin viikon kuluttua.

Kaksipäiväinen lento asemalle sujui muuten hyvin, mutta aivan telakoinnin viime hetkillä automaattinen ohjausjärjestelmä petti ja Sharipov joutui hoitamaan telakoinnin käsiohjauksella.

12.10.2004 Uusi miehistö lähdössä avaruusasemalle

Kansainväliselle avaruusasemalle laukaistaan venäläisellä Sojuz-aluksella kymmenes miehistö. Jos lähtö tapahtuu suunnitelman mukaisesti 14. päivä lokakuuta, telakoituu miehistö asemaan 16. päivä.

Sojuz TMA-5 -alus kuljettaa aseman uudeksi komentajaksi Leroy Chiaon (USA) ja miehistön jäseneksi Salizhan Sharipovin (Venäjä). Aluksessa on mukana myös venäläinen Yuri Shargin, joka palaa maahan aseman nykyisen miehistön kanssa noin viikkoa myöhemmin.

04.10.2004 SpaceShipOne voitti 10 miljoonaa dollaria

Scaled Composities -yhtiön yksityisillä varoilla rakennettu SpaceShipOne -alus teki maanantaina 4. päivä lokakuuta onnistuneesti toisen Ansari X-Prize -palkinnon voittamiseen vaaditun avaruuslentonsa Brian Binnien ohjaamana.

Erityinen White Knight -suihkulentokone vei SpaceShipOne -aluksen ensin korkealle ylös ilmakehään, josta SpaceShipOne omalla rakettimoottorillaan jatkoi matkaa yli sadan kilometrin korkeuden, jota pidetään avaruuden rajana.

X-Prize -kilpailussa tavoitteena oli yksityisin varoin rakentaa alus, joka kahden viikon sisällä tekee kaksi avaruuslentoa yli sadan kilometrin korkeuteen. Aluksen pitää lentäjänsä lisäksi pystyä kuljettamaan kaksi matkustajaa, mutta kilpailulennoille kahden matkustajan sijasta riitti vastaava painolasti.

SpaceShipOne on tehnyt useita testilentoja ilmakehässä. Ensimmäisen avaruuslentonsa alus teki 21.6.2004. Aluksen rakentajat pitivät sitä koelentona, eikä sitä ollut ilmoitettu kilpailuyritykseksi.

Ensimmäisen X-Prize -kilpailulentonsa SpaceShipOne teki 29.9.2004 ja sääntöjen vaatiman toisen jo viisi päivää myöhemmin.

Toinen X-Prize -palkintoa tavoitellut ryhmä, kanadalainen da Vinci Project (Golden Palace.com Space Program), on siirtänyt omaa ensimmäistä avaruuslentoyritystään. Ryhmä ilmoitti jatkavansa avaruuden tavoittelua, vaikka kymmenen miljoonan palkinto on jo menetetty.

29.09.2004 SpaceShipOne toisella avaruuslennolla

29. päivä syyskuuta yksityisesti rahoitettu SpaceShipOne-alus teki toisen avaruuslentonsa. Lento oli ensimmäinen yritys tavoitella 10 miljoonan dollarin Ansari X-Prize -palkintoa.

Scaled Composities -yhtiön SpaceShipOne on aiemmin tehnyt yhden avaruuslennon, jolloin alus ylitti juuri ja juuri avaruuden rajana pidetyn sadan kilometrin korkeuden. Tällä toisella lennolla alus ylitti vielä vahvistamattomien tietojen mukaan jälleen avaruuden rajan, mutta ei noussut aivan niin korkealle, kuin oli suunniteltu. Lentäjä Mike Melvill joutui sammuttamaan aluksen moottorin ennakoitua aiemmin, koska alus joutui odottamattomaan kierreliikkeeseen.

Jos SpaceShipOne pystyy seuraavan kahden viikon aikana tekemään uuden lennon yli sadan kilometrin korkeuteen, voittaa se 10 miljoonan dollarin Ansari X-Prize -palkinnon.

29.09.2004 Sojuz-lento myöhästyy

Kansainvälisen avaruusaseman seuraava miehistö pääsee avaruuteen suunniteltua myöhemmin, koska heitä kuljettavassa Sojuz-aluksessa on ilmennyt teknisiä ongelmia.

Jo aiemminkin siirretty lokakuun 11. päiväksi suunniteltu laukaisu siirtyy nyt jälleen myöhemmäksi.

Samaan aikaan myös kansainvälisellä avaruusasemalla maahan paluuta odottava miehistö on kokenut ongelmia. Asemalle happea tuottava venäläinen Elektron-laitteisto on reistaillut. Asemalla on kuitenkin ollut käytettävissä muita happivarastoja, eikä miehistö ole ollut välittömässä vaarassa.

04.09.2004 Avaruusasemalla jälleen avaruuskävely

Kansainvälisen avaruusaseman nykyinen miehistö teki jo neljännen avaruuskävelynsä perjantai-iltana 3. päivä syyskuuta.

Gennady Padalka ja Mike Fincke jatkoivat ensi vuonna saapuvaksi suunnitellun ATV-rahtialuksen telakoitumisjärjestelmien asennuksia ja tekivät muita töitä yli viiden tunnin mittaisella avaruuskävelyllään.

Kaikkiaan kävely oli 56. avaruusasemalla tehty. Kävelyistä 31 on alkanut asemalta, muut avaruussukkulasta.

14.08.2004 Progress 15 telakoitui

Venäläinen Progress 15 -huoltoalus telakoitui Kansainväliseen avaruusasemaan lauantaina 14. päivä elokuuta. Progress toimitti avaruusasemalle tarvikkeita ja varaosia.

Telakoituminen sujui onnistuneesti Progressin automaattiohjauksella, eikä asemalla kauko-ohjattuun käsiohjaukseen valmiina olleen Gennady Padalkan tarvinnut puuttua tapahtumiin.

11.08.2004 Progress 15 kohti avaruusasemaa

Venäläinen Progress 15 -rahtialus laukaistiin varhain keskiviikkoaamuna 11. päivä elokuuta kohti Kansainvälistä avaruusasemaa. Aluksen on määrä telakoitua asemaan lauantaiaamuna.

Progress vie asemalle vettä, happea ja muita tarvikkeita. Venäläinen Progress on avaruusaseman ainoa huoltoyhteys, kun amerikkalaisten miehitetty avaruussukkula odottaa ensimmäistä lentoaan Columbia-sukkulan helmikuussa 2003 tapahtuneen onnettomuuden jälkeen ja eurooppalainen miehittämätön ATV-alus ei ole vielä tehnyt ensilentoaan.

Lastina on myös varaosia, joilla on tarkoitus korjata asemalla olevat amerikkalaiset avaruuspuvut. Puvuissa olleiden vikojen takia viimeiset avaruuskävelyt on tehty venäläisillä avaruuspuvuilla. Venäläisillä ja amerikkalaisilla puvuilla avaruuskävely aloitetaan aseman eri osissa olevista ilmalukoista. Kesäkuussa tehty aseman asennonsäätöjärjestelmän korjaus oli suunniteltua vaativampi operaatio, koska se jouduttiin tekemään venäläisillä puvuilla ja siten matka työkohteeseen ilmalukosta oli pidempi kuin olisi ollut jos olisi käytetty amerikkalaisia pukuja.

Asemalla aiemmin ollut Progress 14 -alus irrotettiin heinäkuun 30. päivä ja ohjattiin tarpeettomiksi käyneillä tavaroilla ja jätteillä lastattuna tuhoutumaan ilmakehään.

05.08.2004 Toinen yksityinen yrittää avaruuteen

Jo toinen kymmenen miljoonan dollarin Ansari X-Prize -palkintoa tavoitteleva ryhmä on julkistanut ensimmäisen yrityksen päivämäärän. Kanadalainen da Vinci Project ilmoittaa yrittävänsä avaruuslentoa lokakuun 2. päivä.

Aiemmin aikataulunsa julkaissut Scaled Composities -yhtiö tekee oman yrityksenä SpaceShipOne-aluksella 29. syyskuuta.

Molemmilla ryhmillä on lentonsa jälkeen kaksi viikkoa aikaa tehdä lento toistamiseen ja siten voittaa itselleen kymmenen miljoonaa dollaria.

03.08.2004 Jälleen avaruuskävely avaruusasemalla

Kansainvälisen avaruusaseman kaksihenkinen miehistö teki jälleen avaruuskävelyn. Tällä kertaa vaihdettiin joitakin koelaitteita ja valmisteltiin eurooppalaisen Automated Transfer Vehicle (ATV) -aluksen saapumista vuoden 2005 jälkimmäisellä puoliskolla.

Gennady Padalkan ja Mike Fincken avaruuskävely kesti tiistaina, elokuun 3. päivä, noin neljä ja puoli tuntia.

ATV-aluksen telakoitumista varten asennettiin kaksi antennia ja kolme laserheijastinta.

29.07.2004 Kiina valmistautuu viikon lentoon 2005

Kiina valmistautuu seuraavaan miehitettyyn avaruuslentoonsa. Shenzhou 6 laukaistaan noin viikon kestävälle matkalle vuoden 2005 jälkimmäisellä puoliskolla, kertoo People's Daily -lehden verkkosivut.

Kiinan ensimmäisellä miehitetyllä lennolla oli yksi taikonautti, joka kiersi Maata 21 tunnin ajan lokakuussa 2003. Seuraavalla, pidemmällä lennolla, on tietojen mukaan mukana kaksi taikonauttia, jotka työskentelevät paluukapselin lisäksi myös aluksen kiertorataosassa.

People's Daily kertoo Kiinan suunnittelevan avaruusaseman lähettämistä Shenzhou 7 ja 8 lentojen jälkeen.

28.07.2004 X-Prize -kisan 10 miljoonan dollarin yritys

Ensimmäinen yritys voittaa 10 miljoonan dollarin palkinto yksityisellä miehitetyllä avaruuslennolla tehdään syyskuun 29. päivä. Jo kerran yli sadan kilometrin korkeuteen lentänyt SpaceShipOne yrittää syyskuun 29. ja lokakuun 13. päivän välisenä aikana tehdä vähintään sataan kilometriin yltävän lennon kahdesti ja voittaa siten 10 miljoonan dollarin Ansari X-Prize -palkinnon.

Scaled Composities -yhtiön rakentama ja Microsoftin toisen perustajan, Paul Allenin, rahoittama SpaceShipOne nostetaan ilmaan White Knight -lentokoneeseen kiinnitettynä ja siitä avaruusalus omalla rakettimoottorillaan tavoittelee 100 kilometrin korkeutta. Aluksen ohjaimissa on yksi avaruuslentäjä ja painolastina kahta matkustajaa vastaava lisäpaino.

X-Prize -palkinnon voittaminen edellyttää, että sama alus tekee onnistuneen lennon kaksi kertaa kahden viikon sisällä.

SpaceShipOne -aluksen rakentajat ovat ensimmäinen ryhmä, joka on ilmoittanut yrittävänsä palkinnon voittamista. X-Prize -kilpailuun on kaikkiaan ilmoittautunut 26 joukkuetta, joista kanadalaista da Vinci Project -ryhmää pidetään toisena varteenotettavana palkinnon tavoittelijana.

08.07.2004 Avaruuskävely onnistui

Kesäkuun 30. päivä tehdyllä viiden tunnin ja neljänkymmenen minuutin mittaisella avaruuskävelyllä onnistuttiin korjaamaan Kansainvälisen avaruusaseman asennonsäätöön käytettävän gyroskoopin virransyöttö.

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä gyroskooppi kiihdytettiin 6600 kierroksen minuuttivauhtiin ja sen todettiin olevan käytettävissä aseman asennonsäätöön

Avaruusaseman asennonsäätöön tarvitaan vähintään kaksi gyroskooppia. Asemalla on kaikkiaan neljä gyroskooppia, joista nyt on kolme toimintakuntoisia.

Jos aseman asennonsäätöön ei ole käytettävissä riittävän monta gyroskooppia, joudutaan turvautumaan rakettimoottoreihin, joille asemalla on polttoainetta puolen vuoden toimintaa varten.

28.06.2004 Avaruuskävely keskeytettiin

Torstaina 24. päivä kesäkuuta Kansainvälisellä avaruusasemalla tehty avaruuskävely jouduttiin keskeyttämään alkuunsa. Aseman yhden rikkoutuneen asennonsäätöjärjestelmän gyroskoopin korjaamiseksi suunniteltu kävely kesti kaikkiaan vain vajaat 15 minuuttia. Uusi yritys tehdään mahdollisesti aikaisintaan kesäkuun 29. päivä.

Kävely keskeytettiin, koska välittömästi miehistön siirryttyä aseman ulkopuolelle, lennonjohto havaitsi astronautti Fincken avaruuspuvun happisäiliön paineen laskevan odotettua nopeammin. Fincke ja Padalka palasivat välittömästi takaisin asemalle.

Venäläiset asiantuntijat paikallistivat puvun vian kytkimeen, jonka toimintaa miehistö testasi. Venäläisten ilmoituksen mukaan pukua voidaan käyttää turvallisesti uuden avaruuskävelyn aikana ilman muita korjauksia.

21.06.2004 SpaceShipOne kävi avaruudessa

(Päivitetty 22.6.2004 klo 01:15)

Historian ensimmäinen yksityisesti rahoitettu miehitetty avaruusalus kävi avaruudessa, 100 kilometrin korkeudessa, maanantaina 21. kesäkuuta. SpaceShipOne -alusta ohjasi 62-vuotias Mike Melvill.

SpaceShipOne -alus vietiin noin 15 kilometrin korkeuteen tehtävää varten rakennetulla White Knight -lentokoneen alle kiinnitettynä. Siellä SpaceShipOne irrotettiin ja se käytti omaa rakettimoottoriaan saavuttaakseen ennätyksellisen 100,124 kilometrin korkeuden.

Lennolla oli tarkoitus tavoitella suurempaa korkeutta, mutta ohjausjärjestelmän ongelmien takia tavoitetta ei aivan voitu saavuttaa. Sadan kilometrin ylitys kuitenkin tarkoittaa, että alus ja lentäjä saavuttivat kansainvälisesti hyväksytyn avaruuden rajan.

Lennon tehneen aluksen suunnitteli ja rakensi Burt Rutanin perustama Scaled Composities -yhtiö, joka sai rahoituksen avaruusalusta varten Microsoft-ohjelmistoyhtiön toiselta perustajalta, Paul Allenilta.

SpaceShipOne-ohjelman kustannuksiksi on arvioitu noin 20 miljoona dollaria.

17.06.2004 Raportti USA:n uudesta avaruusohjelmasta

Tammikuussa julkaistun Yhdysvaltain uuden avaruusohjelman toteutusta arvioinut komitea on julkaissut yli kuusikymmentäsivuisen raportin.

Raportissa ehdotetaan erilaisia muutoksia ja kehityskohteita, joilla Nasa saadaan toteuttamaan presidentin julkistamaa avaruuspolitiikkaa.

Presidentti Bushin tammikuinen suunnitelma asetti tavoitteiksi miehitetyt lennot kuuhun ja Marsiin, sekä määritteli Kansainvälisen avaruusaseman ja avaruussukkulan tulevaisuuden.

03.06.2004 Yksityinen avaruuslento 21. kesäkuuta

Maailman ensimmäinen yksityisellä rahoituksella rakennettu miehitetty avaruusalus lentää ensimmäisen kerran 21. päivä kesäkuuta sadan kilometrin korkeuteen.

Scaled Composites -yhtiö on ilmoittanut yrittävänsä ensimmäistä avaruuslentoaan SpaceShipOne -aluksella. Tähän mennessä alus on tehnyt kolme lentoa, joilla sen rakettimoottori on käynnistetty. Tuoreimmalla lennolla alus saavutti yli 64 kilometrin korkeuden.

SpaceShipOne viedään ensin 14 kilometrin korkeuteen White Knight -lentokoneen alle kiinnitettynä. Nousu kestää noin tunnin. Sitten SpaceShipOne irrotetaan kuljetuskoneesta ja muutamaa sekuntia myöhemmin avaruusaluksen rakettimoottori käynnistyy noin 80 sekunniksi. Alus on noin kolme minuuttia avaruuden painottomuudessa saavuttaen 100 kilometrin korkeuden. Alus palaa takaisin ilmakehään, hidastaa kitkan vaikutuksesta vauhtiaan ja laskeutuu lopulta lentokoneen tavoin kiitotielle.

SpaceShipOne-aluksen oma lento kestää kokonaisuudessaan noin 25 minuuttia, eli kaikkiaan edestakaiseen matkaan kuluu vajaa puolitoistatuntia.

White Knight lentokone palaa kiitotielle muutamaa minuuttia myöhemmin.

Onnistuneen lennon jälkeen yhtiön on tarkoitus yrittää tavoitella X-Prize -palkintoa, jossa avaruuslento on tehtävä samalla aluksella kahdesti kahden viikon kuluessa.

01.05.2004 Avaruusaseman miehistö maahan

Kansainvälisen avaruusaseman kahdeksan miehistö palasi takaisin maan kamaralle varhain perjantaiyönä. amerikkalainen Michael Foale ja venäläinen Alexander Kaleri palasivat puoli vuotta kestäneeltä matkaltaan yhdessä hollantilaisen André Kuipersin kanssa, joka oli asemalla viikon verran ESA:n astronauttina.

Foalesta tuli lennon aikana kaikkein kokenein amerikkalainen avaruuslentäjä. Hänen yhteen laskettu avaruudessa oleskelu aikansa on nyt yli 374 päivää. Kaikkein kokenein avaruuslentäjä on venäläinen Sergei Avdeyev, joka on kolmen lennon yhteenlaskettuna aikana ollut 748 päivää avaruudessa.

Avaruusasemalle jäi aseman yhdeksäs miehistö, venäläinen Gennady Padalka ja amerikkalainen Mike Fincke. Heidän tehtävänään on hoitaa asemaa seuraavat noin viisi ja puoli kuukautta.

Asemalle jääneen miehistön tehtäviin tulee piakkoin kuulumaan yllättäen tarpeelliseksi osoittautunut avaruuskävely, jonka aikana korjataan yksi aseman rikkoutunut asennonsäätöjärjestelmän gyroskooppi. Asemalla on tällä hetkellä vain kaksi toimivaa gyroskooppia ja jos niistä toinen vielä menee epäkuntoon, aseman asennonsäätö joudutaan siirtämään polttoainetta kuluttaville rakettimoottoreille.

08.04.2004 SpaceShipOne sai lentoluvan

Yhdysvaltain liikenneministeriö (U.S. Department of Transportation) on antanut luvan Scaled Composities -yhtiön SpaceShipOne alukselle avaruuslentoon. Ministeriö on myöntänyt luvan 1. päivä huhtikuuta ja antanut asiasta tiedotteen huhtikuun 7. päivä.

SpaceShipOne on yksityisesti rahoitettu hanke, jossa rakennetaan kolmen ihmisen kuljettamiseen soveltuvaa alusta, joka nousee 100 kilometrin korkeuteen. Aluksen rakentajien tähtäimessä on 10 miljoonan dollarin X Prize -kilpailun palkinto. Palkinnon saa yrittäjä, joka ensimmäisenä tekee samalla aluksella kaksi lentoa kahden viikon välein avaruuteen.

06.04.2004 Tunnistamaton ääni avaruusasemalla

Kansainvälisen avaruusaseman kaksihenkinen miehistö, Michael Foale ja Alexander Kaleri, kuuli toistamiseen selittämättömän äänen huhtikuun 2. päivänä. Sävyltään metallinen ääni kuului aseman venäläisestä Zvezda-moduulista. Ääni muistutti miehistön marraskuussa 2003 kuulemaa ääntä.

Venäläinen lennonjohto yrittää selvittää äänen lähdettä. Yksi mahdollinen lähde on ilmastointituuletin.

Ellei äänen aiheuttajaa saada selville, saatetaan heinäkuussa 2004 tehtävän avaruuskävelyn ohjelmaan ottaa äänen oletetun lähdealueen tutkiminen avaruusaseman ulkopuolelta.

Jo helmikuisella avaruuskävelyllä oli tarkoitus tutkia aluetta, mutta tuolloin Foale ja Kaleri joutuivat keskeyttämään avaruuskävelynsä Kalerin puvussa ilmenneen vian takia.

29.03.2004 Seuraava avaruusturisti huhtikuussa 2005

Amerikkalainen yrittäjä Gregory Olsen on seuraava avaruusturisti, joka lentää Kansainväliselle avaruusasemalle venäläisellä Sojuz-aluksella. Olsenin lento on tällä hetkellä suunniteltu tapahtuvaksi huhtikuussa vuonna 2005.

Aiemmin muusikko Lance Bass oli ehdolla seuraavaksi avaruusturistiksi, mutta hän ei koskaan maksanut matkan hintaa: 20 miljoonaa dollaria.

Jos Olsenin matka toteutuu, hänestä tulee kolmas turistimatkan avaruuteen tehnyt ihminen.

29.02.2004 Sukkulan lento viivästyy

Avaruussukkulan syyskuulle suunniteltu ensimmäinen lento Columbian onnettomuuden jälkeen siirtyy myöhempään ajankohtaan.

Onnettomuuden jälkeiset muutostyöt ovat vielä niin paljon kesken, että STS-114 -lento siirtynee ainakin maaliskuuhun 2005 ja seuraava STS-121 -lento saman vuoden toukokuuhun.

Lento-ohjelmaan on lisätty valmius STS-300 -lentoon, jonka on tarkoitus olla STS-114 -lennon pelastuslento siinä tapauksessa, että STS-114 vioittuu niin, että sillä ei voi palata takaisin maahan.

STS-300 on käytännössä STS-121 -lentoon valmisteltu sukkula ilman lastiruuman lastia.

STS-300 -lennon valmistelu on jälleen herättänyt jonkin verran kritiikkiä Nasan toimintatapoihin. Columbia-onnettomuuden tutkijoiden keskeinen huomautuksen aihe oli aikataulupaineiden aiheuttamat ongelmat lentojen valmistelutöissä. Nyt joidenkin lähteiden mukaan STS-300 -lentoa on valmisteltu onnettomuustutkijoiden ohjeiden vastaisesti kiirehtien aikataulupaineissa.

29.02.2004 Avaruuskävely avaruusasemalla

Kansainvälisellä avaruusasemalla tehtiin avaruuskävely 26. päivä helmikuuta. Aseman ulkopuolelle poistuivat molemmat avaruusaseman miehistön jäsenet, jolloin asema jäi ensimmäisen kerran tyhjilleen avaruuskävelyn ajaksi.

Normaalisti kolmihenkisen miehistön yksi jäsen jää avaruusasemalle. Koska aseman miehistönä on nyt vain kaksi miestä, oli asema jätettävä kävelyn ajaksi tyhjilleen.

Kävely jouduttiin keskeyttämään kolmen tunnin kuluttua, kun venäläisen kosmonautin, Alexander Kalerin, avaruuspuvun sisälle alkoi kertyä vettä. Puvun jäähdytysjärjestelmässä oletettiin olevan vikaa, mutta vian ei uskottu aiheuttavan suoranaista vaaraa Kalerille.

Ennen avaruuskävelyn keskeyttämistä Kaleri ja amerikkalainen astronautti Mike Foale ehtivät asentaa aseman ulkopuolelle muun muassa ihmisvartaloa jäljittelevän säteilymittauslaitteiston, jolle on annettu nimeksi "Maatuska”, venäläisen perinteisen nuken mukaan.

01.02.2004 Columbian tuhosta vuosi

Avaruussukkula Columbian tuhoon ja seitsemän astronautin hengen menetykseen johtanut onnettomuus tapahtui tasan vuosi sitten, helmikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2003. Onnettomuudella on ollut ja tulee olemaan paljon vaikutuksia amerikkalaisten avaruusohjelmaan.

Onnettomuutta tutkinut ryhmä työskenteli lähes seitsemän kuukautta ja totesi loppuraportissaan onnettomuuden johtuneen 16 päivää aiemmin lähdössä sukkulan siipeen osuneen lisäpolttoainesäiliön lämpöeristeen aiheuttamasta vauriosta, josta lennon jälkeen ilmakehään paluun aikana pääsi kuumia kaasuja siiven rakenteisiin.

Mutta tukijat päättelivät taustalla olleiden syiden juontaneen juurensa paljon syvemmälle Yhdysvaltojen avaruushallinnon Nasan toimintatapoihin.

Onnettomuuden jälkeen Kansainvälisen avaruusaseman rakentaminen on ollut pysähdyksissä ja aseman miehistö on supistettu kolmesta kahteen, sillä sukkula ei ole ollut käytettävissä ihmisten ja tavaroiden kuljetuksiin. Huoltoyhteytenä viimeisen vuoden on toiminut miehittämätön venäläinen Progress-alus ja aseman miehistökuljetukset on hoidettu samoin venäläisellä Sojuz-aluksella.

Nasa on onnettomuuden jälkeisen vuoden ponnistellut parantaakseen sukkulan turvallisuutta ja kehittääkseen omaa toimintaansa. Ensimmäinen onnettomuuden jälkeinen sukkulalento on suunnitteilla tämän vuoden syyskuulle, mutta äskettäin tehdyn tilannearvion mukaan on vielä aivan liian aikaista sanoa, onnistutaanko kaikki parannukset ja muutokset saamaan valmiiksi siihen mennessä.

Sukkulan tulevaisuudelle on joka tapauksessa jo asetettu rajat. Vuoden 2010 jälkeen sukkulan ei ole enää tarkoitus lentää. Sitä ennenkin sukkulalentoja mahdollisesti vähennetään niin, että vain Kansainvälisen avaruusaseman rakennuslennot lennettäisiin ja muut peruttaisiin. Ensimmäisen peruutuksen on jo kokenut Hubble-avaruusteleskoopin vuodelle 2006 suunniteltu huoltolento. Jatkoa voi seurata avaruusaseman miehistönvaihtolentojen poistamisella ohjelmasta ja niiden korvaamisella Venäjältä ostettavilla Sojuz-lennoilla.

Amerikkalaisille sukkulan siirto eläkkeelle tarkoittaa myös sitä, että heillä ei ole omaa ihmisen avaruuteen lähettämiseen pystyvää alusta käytettävissä vuosiin. Tammikuun puolivälissä presidentti Bushin julkaiseman kunnianhimoisen avaruusohjelman mukaan avaruussukkulan lentojen lopettamisen ja uuden CEV-aluksen käyttöönoton välille jää vähintään neljän vuoden jakso, jolloin Nasa ei tee omilla aluksillaan miehitettyjä lentoja.

31.01.2004 Progress telakoitui avaruusasemaan

Kansainvälinen avaruusasema sai materiaalitäydennyksiä, kun venäläinen Progress -alus telakoitui siihen lauantaina 31. päivä.

Asemalle edellisen rahtikuljetuksen tehnyt Progress 12 irrotettiin keskiviikkona 28. päivä. Sen lastiruuma oli täytetty jätteillä ja muulla asemalla tarpeettomaksi käyneellä tavaralla. Progress 12 ohjattiin tuhoutumaan ilmakehään.

Progress 13 laukaistiin Kazakstanista torstaina lastinaan ruokaa, polttoainetta ja muita tarvikkeita. Mukana on muun muassa avaruusasemalla aiemmin pienen ilmavuodon aiheuttaneen letkun korvaaja.

Kansainväliselle avaruusasemalle vietiin nyt myös hollantilaisen astronautti André Kuipersin huhtikuulle suunniteltua 10 päivän vierailua varten tutkimusvälineitä, sekä eurooppalaista ATV-rahtialusta varten telakoitumisen apulaitteita.

14.01.2004 Bush julkisti avaruusohjelman

(Päivitetty 15.1.2004 klo 20:30)

Yhdysvaltain presidentti George W. Bush julkisti keskiviikkona 14. päivä tammikuuta Yhdysvaltain uuden avaruusohjelman Washingtonissa, Nasan pääkonttorissa. Ohjelma hahmotti päämääriä tulevien vuosikymmenien hankkeiksi ja sisälsi ajatukset kuu- ja mars-lennoista, Kansainvälisen avaruusaseman ja avaruussukkulan tulevaisuudesta.

Miehitetty lento kuuhun
Julkaistun ohjelman mukaan Yhdysvallat lennättäisi kuuhun miehistöjä viimeistään vuonna 2020 ja perustaisi pysyvän, miehitetyn kuuaseman. Bushin suunnitelman mukaan kuu olisi tukikohta, josta avaruuslennot Marsiin ja muualle aurinkokuntaan lähtisivät.

Miehitetty lento Marsiin
Ihmisen lähettäminen Marsiin ja muualle aurinkokuntaan olisi ohjelman selkeä tavoite, mutta aikataulultaan vielä avoin. Bush käytti jopa ilmausta ”ihmiset suuntaavat matkansa kosmokseen”.

Sukkula eläkkeelle
Ohjelmaan sisältyy myös tavoite lopettaa miehitetyt sukkula-lennot Kansainvälisen avaruusaseman rakentamisen päätyttyä 2010. Sukkulalle on joidenkin tietojen mukaan suunniteltu jatkoaikaa miehittämättömänä rahtialuksena, mutta vaikka sukkula on jo nyt täysin tietokoneohjattu, vaatisi miehittämättömänä lentäminen huomattavia muutoksia sukkulaan.

CEV (Crew Exploration Vehicle)
Yhdysvaltain ihmiskuljetustarpeet kiertoradalle ja kauemmaksi, on tarkoitus uskoa Crew Exploration Vehiclelle (CEV). CEV on uusin variaatio suunnitellusta avaruussukkulan korvaajasta ja Kansainvälisen avaruusaseman pelastusveneestä.

Kansainvälinen yhteistyö
Monet Bushin julkaiseman avaruusohjelman vaiheet näyttävät edellyttävän kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkiksi sukkulasta luopumisen ja CEV-aluksen valmistumisen väliin jää mitä ilmeisimmin ajanjakso, jona amerikkalaisten on turvauduttava todennäköisesti venäläisten Sojuz-alusten apuun. Myös Mars-lento, jos sellainen toteutuu, on laajuudeltaan hanke, johon luultavasti halutaan muita valtioita kumppaniksi.

Vuosikymmenien päähän tähtäävillä avaruusohjelmilla on taipumus ajan kuluessa muokkautua paljonkin, mutta presidentillinen julkistus tarkoittaa kuitenkin sitä, että lähivuosina Nasa ohjaa toimintaansa juuri tämän ohjelman pohjalta. Kyseessä ei kuitenkaan ole 60-luvun kuu-ohjelman tapainen hanke, jolloin Amerikassa rahoja säästelemättä toteutettiin presidentti Kennedyn julkistama "amerikkalainen kuuhun ennen vuosikymmenen loppua" -ohjelma. Bushin ohjelmaan Nasa saa jonkin verran lisärahoitusta - Bush ehdotti puheessaan miljardia dollaria viiden vuoden aikana - mutta pääajatus on toteuttaa hankkeet kasvattamatta Nasan rahoitusta merkittävästi. Tästä seuraa todennäköisesti vaikutuksia niin avaruusasema-, avaruussukkula- kuin moniin tiedeohjelmiinkin. Puheessaan Bush ehdotti Nasan 86 miljardin dollarin viiden vuoden budjettiin 11 miljardin uudelleenjärjestelyä tämän ohjelman tarpeisiin.

13.01.2004 Aseman vuoto paikallistettu

Kansainvälisen avaruusaseman miehistö paikallisti aseman ilmanpainetta laskeneen vuodon U.S. Destiny laboratoriomoduuliin. Laboratorion ikkunaan liittyvän tuuletusjärjestelmän putkesta kuului sihinää vuotojen paikallistamiseen käytettävällä laitteella. Aiemmassa tarkastuksessa vuotoa ei havaittu, koska laboratoriossa oli liian paljon taustamelua.

Vaikka vuodon uskotaan nyt löytyneen tulleen tukituksi, tehdään asemalla vielä tarkistus, jossa eri moduulien väliset paineovet suljetaan viikonlopun ajaksi ja aseman moduulien painetasoja tarkkaillaan tänä aikana.

06.01.2004 Kansainvälinen avaruusasema vuotaa

Kansainvälisellä avaruusasemalla on todettu ilmanpaineen laskua 29. joulukuuta lähtien. Nasan tiedotteen mukaan ilmanpaine on laskenut 11 mmHg tammikuun viidenteen päivään mennessä ja on asettunut 731 - 732 mmHg tasoon.

Avaruusaseman normaali ilmanpaine vastaa ilmanpainetta merenpinnan tasossa. Nyt tapahtuneen paineen alenemisen syytä ei tiedetä. Avaruusasemalla olevat venäläinen kosmonautti Alexander Kaleri ja amerikkalainen astronautti Michael Foale ovat tarkistaneet aseman rakenteita, mutta eivät ole löytäneet vuotoa.

Aseman miehistö kuuli marraskuun loppupuolella oudon äänen, jonka lähdettä ei ole kyetty paikallistamaan.

Foalella on aiempaa kokemusta avaruusasemien ilmanpaineen laskusta vuodelta 1997, jolloin hän oli venäläisellä Mir-avaruusasemalla. Asemaan törmäsi Progress-rahtialus ja yksi aseman osasto menetti paineistuksensa.

Kansainvälisen avaruusaseman lennonjohto vakuuttaa, että tässä vaiheessa aseman ja miehistön turvallisuus ei ole uhattuna.